Yövilkka (Laura Porola)

Yövilkka on taideopettaja Laura Porolan esikoisromaani. Se ilmestyi elokuussa 2025 Otavalta, ja syksyllä 2025 se oli yksi seitsemästä Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon ehdokkaasta. Päähenkilö Sonja on biologi, joka on erikoistunut jäkäliin ja muihin eliöihin, jotka selviävät kaikkein vaikeimmissa olosuhteissa. Sonja kärsii unettomuudesta ja elää nykyisin kumppaninsa Joonaksen kanssa, mutta nuoruudessaan hän joutui järkyttävän väkivallanteon kohteeksi ja menetti pikkuveljeään lukuun ottamatta koko perheensä. Luottamus muihin ihmisiin on sen jälkeen ollut mennyttä, ja Sonja tuntee vaaran vaanivan joka puolella.

Otavan kirjailijaesittelyn mukaan Porola on taiteen maisteri, taidepedagogi ja museoammattilainen, joka on opiskellut Kriittisessä korkeakoulussa. Ennen Yövilkkaa hän julkaisi kaksi novellia ja oli mukana käsikirjoittamassa nuorille suunnattua sarjakuvaa Breathe – niinku hengitä (SKS Kirjat, 2024) yhdessä Melanie Oreniuksen ja Ulla Donnerin kanssa. Yövilkka on hänen ensimmäinen romaaninsa.

Romaani etenee kahdella aikatasolla, jotka kirjassa on nimetty silloin- ja nyt-luvuiksi. Lapsuuden tapahtumat avautuvat lukijalle vähitellen, väläyksittäin, samalla kun toinen linja seuraa Sonjan nykyistä arkea tutkimusmatkoilla, yliopistolla ja kotona. Kaleva kuvaa rakenteen vievän lukijan niin syvälle Sonjan kokemukseen, että arvostelija Lauri Vehkala kirjoittaa: "Uppoan väkivallan ja menetyksen kokeneen ihmisen mielenmaisemaan." Molemmat aikatasot on kirjoitettu nykyhetkessä elävällä äänellä: aikuinen Sonja kuvaa arkeaan tutkijana, ja lapsuuden jaksot tuovat saman välittömyyden esimerkiksi juoksuharrastuksen ja vaatekaupan myyntityön kautta.

Keskeinen jännite kirjassa on elämänhalun ja kuoleman läheisyyden välillä. Sonja pakenee ajatuksiaan juoksemalla ja uppoutumalla työhönsä, mutta palaa toistuvasti kysymykseen siitä, voiko ihminen vaipua pois ympäristön huomaamatta, samaan tapaan kuin hukkuminen voi tapahtua lähellä olevien ihmisten katsoessa toisaalle. Kulttuuri kukoistaa -blogin Arja Korhonen kirjoittaa tekstin tavoittavan "Sonjan hädän ja ahdistuksen, paljon ristiriitaisia tunteita, elämänhalua ja kuoleman kiehtovuutta".

Luonto ja erityisesti jäkälät kulkevat mukana koko kirjan ajan. Sonja kerää näytteitä ja luetteloi kymmeniä jäkälälajeja, ja metsä toimii toistuvana vertauskuvana kuolemiselle ja uudelleen alkamiselle. Katri kirjoittaa pienikirjasto-blogissaan luontokuvauksen onnistuneen poikkeuksellisen hyvin yhteen lauseeseen tiivistettynä: "Sammaleet kietoivat pauloihinsa."

Arja Korhonen rinnastaa Porolan tyylin ja aihepiirin Anni Kytömäen tuotantoon ja pitää traumakuvausta tehokkaana: teksti tavoittaa Sonjan sisäisen maailman niin, että lukija tunnistaa pelon ja häpeän jatkuvan läsnäolon ilman, että kirja velloisi itsesäälissä. Lauri Vehkala kuvailee kirjan jälkivaikutusta sanoin "kirjan päättyessä olo on kuin puulla päähän lyöty" ja vertaa tunnetta siihen, kun pitkä ja erinomainen draamasarja päättyy.

Katri suosittelee kirjaa pienellä varauksella, koska aihe on raskas: "Kirjan traumakuvaus on taitavaa, uskottavaa ja tunnistettavaa", mutta samalla todettu lopputulos on sanojensa mukaan "hyvä, ja raskas". Varaus koskee lukukokemuksen kuormittavuutta, ei kirjan laatua.

Yövilkka on kuunneltavissa BookBeatin äänikirjavalikoimasta Mirjami Heikkisen lukemana, kesto 12 tuntia 25 minuuttia. Kirja julkaistiin myös e- ja painettuna kirjana, ja kannen on suunnitellut Piia Aho Terhi Heinon teoksen Häkki pohjalta. BookBeatin omien käyttäjäarvioiden keskiarvo on 4,2/5 ja lukusuorituksen keskiarvo 4,6/5; näitä ei lasketa mukaan tämän sivun arvosteluihin, koska ne eivät ole nimettyjä, yksittäisiä arvostelijoita.

Yövilkka sopii lukijalle, joka arvostaa psykologisesti tarkkaa ja luontoon kiinnittyvää suomalaista nykykirjallisuutta ja on valmis raskaaseen aihepiiriin. Se vetoaa sekä niihin, joita kiinnostaa trauman ja toipumisen kuvaus, että niihin, joita puhuttelee yksityiskohtainen luontokuvaus osana ihmisen sisäistä tarinaa. Lukija, jolle Anni Kytömäen tuotanto on tuttu, löytää Yövilkasta samantyyppistä hitaasti etenevää, luontoon ankkuroitua kerrontaa, jossa kasvi- ja eläinhavainnot eivät ole koristeita vaan osa kertojan ajattelutapaa. Tarkat lainaukset ja linkit kolmeen arvosteluun on koottu tälle sivulle.

Kirjalle ei ole annettu numero- tai tähtiarviota, joten sivulla ei ole laskettua keskiarvoa.

Yövilkka on kuunneltavissa BookBeatin äänikirjavalikoimasta Mirjami Heikkisen lukemana, kesto 12 h 25 min.

Aloita BookBeatin ilmainen kokeilu