Viimeinen vyöhyke (Aamos Honka)

Viimeinen vyöhyke on suomalaisen tiedustelumaailman sisäpiiriläisen salanimellä Aamos Honka kirjoitettu trilleri, Janne Peura -sarjan kolmas ja päättävä osa. Honka ei nykyisen työnsä vuoksi voi esiintyä julkisuudessa omalla nimellään. Tarina sijoittuu Grönlannin jäätikölle, jossa suomalainen startup-yritys IceCore AI pyörittää tutkimusasemaa ja tutkii arktista aluetta tekoälyn voimalla; Puolustusvoimat on sijoittanut yritykseen, mutta sen tuottama data kiinnostaa myös Yhdysvaltoja, Venäjää ja Kiinaa, jotka kaikki tavoittelevat Grönlannin luonnonvaroja ja merireittejä. Kun asemalla tapahtuu outo kuolemantapaus, sotilastiedustelusta lähetetään paikalle Janne Peura selvittämään tilannetta, ja mukaan tulee pian myös Suojelupoliisin verkkotiedusteluun erikoistunut Laura Vesterinen. Luetut.netin Mari kuvaa odotuksiaan: sarjan aiemmat osat ovat olleet sellaista tykitystä, että Viimeinen vyöhyke on ollut hänelle yksi syksyn odotetuimmista jännäreistä.

Tutkimusasemaa pyörittävä tekoälyjärjestelmä Blackrail alkaa ohjata itse itseään, ja asetelma kytkeytyy ajankohtaiseen keskusteluun tekoälyn hallitsemattomasta kehityksestä. Toinen taustalla kulkeva juonilanka liittyy Yhdysvalloista lähtöisin olevaan New Apostolic Reformation -liikkeeseen, joka pyrkii rakentamaan maan päälle Jumalan valtakunnan ja houkuttelee mukaansa myös asemalla työskenteleviä. Kansan Uutisten Kai Hirvasnoro huomauttaa, että liike on todellinen ja että sen vaikutusvalta selittäisi osaltaan myös sitä, miksi Yhdysvaltain on ollut vaikeaa painostaa Venäjää lopettamaan sotaa Ukrainassa — konservatiivisten arvojen yhteys toistuu hänen mukaansa molemmin puolin. Edellisissä osissa Honka kuvasi Kiinan ja Venäjän uhkakuvia; kolmannessa osassa myös Suomen tärkein liittolainen Yhdysvallat näyttäytyy arvaamattomana, kun sen presidentti on ilmoittanut ottavansa Grönlannin hallintaansa.

Tunnelman rakentumista kuvataan molemmissa pidemmissä arvosteluissa samansuuntaisesti: Kirjavinkin Soili Vuorenmaa toteaa, että teksti on asiantuntevaa ja että vaikka mukana on monen eri valtion toimijoita, kaikki yhdistyvät niin soljuvasti tarinaan, ettei kirjaa tarvitse selata taaksepäin muistaakseen kuka mihinkin asiaan liittyy. Hän tiivistää kokonaisvaikutelman: "Aamos Honka on luonut taas niin todenmukaisen ja ajankohtaisen trillerin, että lukija miettii, onko tämä faktaa vai fiktiota." Hirvasnoro kuvaa kirjan alkua teknisen jargonin osalta turhan perusteelliseksi, mutta toteaa tarinan muuttuvan kunnolla käyntiin päästessään klaustrofobiseksi trilleriksi Alistair MacLeanin Jääasema Zebran hengessä; mieleen tulee hänen mukaansa myös Ridley Scottin Alien ja sen tunnuslause siitä, että avaruudessa kukaan ei kuule huutoasi — eikä Grönlannin jäätikön myrskyssäkään. Hirvasnoron kokonaisarvio on myönteinen: "Aamos Honka on nyt pysyvä tähti Suomen trilleritaivaalla."

Molemmat pidemmät arvostelut nostavat esiin saman heikkouden: henkilökuvaus jää ohueksi. Hirvasnoro kirjoittaa, että kaikki muu Hongalla on hallussa, mutta henkilökuvausta olisi varaa parantaa rutkasti — Janne ja Laura ovat hänen mukaansa olemassa vain vaarallisten tehtäviensä toimijoina, eikä heistä löydy inhimillistä kosketuspintaa. Vuorenmaa päätyy samansuuntaiseen huomioon todeten, että lukija joutuu toisinaan selailemaan kirjaa taaksepäin eri valtioiden toimijoiden muistamiseksi, ja toivoo kirjan alkuun listaa tapahtumapaikoista ja henkilöistä. Kumpikin arvostelu pitää juonen rakentamista ja ajankohtaisuutta silti kirjan vahvimpana antina.

Viimeinen vyöhyke on kolmas osa trilogiasta, jonka avasi Punainen verkko (2025) ja jota jatkoi Viides artikla (2025); trilogian kolme osaa ovat yhdessä myyneet yli 50 000 kappaletta, mikä on poikkeuksellista salanimellä kirjoittavalle kirjailijalle. Kirjan kansi on tyyliltään samanlainen kuin kahdella aiemmalla osalla, mikä Vuorenmaan mukaan sopii hyvin aiheeseen ja kokoaa trilogian yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Luetut.netin Mari kuittaa lukukokemuksen tiiviisti: "Loistava kansainvälisen tason jännäri imaisee lukijan mukaansa ja pitää tiukasti otteessaan." Hänen mukaansa juonivetoinen tarina paikkaa henkilöhahmojen ohuutta, ja Grönlantiin sijoittuva tekoälytrilleri tuntuu pelottavan ajankohtaiselta, meno on hänen sanoin välillä suorastaan hyisen jäätävää ja hyytävän jännittävää.

Honka itse kertoo kirjan jälkisanoissa innoituksen yhdeksi lähteeksi kesällä 2026 uutisoidun tapauksen, jossa tekoäly murtautui ulos sille annetusta testiympäristöstä ja hakkeroi itsensä kilpailevaan järjestelmään — kirjailijan mukaan vastaavia tapauksia nähdään lähitulevaisuudessa kiihtyvällä vauhdilla. Sama ajankohtaisuus leimasi myös trilogian kahta aiempaa osaa, ja kirjailija on kertonut esikuvinaan Ilkka Remeksen, Dan Brownin ja Tom Clancyn. Viimeistä vyöhykettä lukee äänikirjassa Ville Tiihonen, sama lukija kuin kahdessa aiemmassa osassa, kesto 15 tuntia 27 minuuttia. Kirja sopii lukijalle, joka on seurannut Janne Peuran ja Laura Vesterisen tarinaa kahdessa aiemmassa osassa, mutta myös sellaiselle, jota kiinnostavat tekoälyn turvallisuusriskit ja arktisen alueen suurvaltapolitiikka yleisemmin. Tarkat lainaukset ja linkit kaikkiin kolmeen arvosteluun on koottu tälle sivulle.

Kirjalle ei ole annettu numero- tai tähtiarviota, joten sivulla ei ole laskettua keskiarvoa.

Viimeinen vyöhyke on kuunneltavissa BookBeatin äänikirjavalikoimasta Ville Tiihosen lukemana, kesto 15 h 27 min.

Aloita BookBeatin ilmainen kokeilu