Tähtien tavoittelijat (Sarah Lark)

Tähtien tavoittelijat sijoittuu Skotlantiin vuoteen 1873. Hardin-klaaniin kuuluvat serkukset Ailis, Donella ja Haily varttuvat skotlantilaisen aristokratian kasvatteina: heillä on varaa ja aikaa haaveilla häikäisevästä tulevaisuudesta ja matkoista ympäri maailmaa, kaukana säätyläisnaisten elämää rajoittavista säännöistä. Ailista kiinnostaa tähtitiede, Donella suunnittelee uraa ilmailun parissa ja Haily näkee itsensä näyttämöjen supertähtenä. Kun serkukset pääsevät Skotlannin ensimmäiseen tyttökouluun, heidän unelmansa näyttävät saavan siivet. Mukaan sisäoppilaitokseen lähtee myös palvelijaperheen tytär Emily, jolle koulu ei ole yhtä onnellinen paikka kuin yläluokkaisille serkuksille, mutta jolla on silti oma tiensä kohti omia unelmiaan.

Kirja poikkeaa Larkin aiemmista suomennetuista teoksista tapahtumapaikaltaan: hänen aiemmat sarjansa ovat sijoittuneet Uuteen-Seelantiin ja Jamaikalle, kun Ylämaan tyttäret liikkuu Euroopassa. Tämä näkyy myös siinä, millaisia unelmia sarjan nuorilla naisilla on: ei siirtomaa-ajan tilanhoitoa tai kahvi- ja sokeriviljelmiä, vaan tiedettä, teknologiaa ja taidetta, aloja, joille 1800-luvun aatelisnaisilla ei virallisesti ollut pääsyä. Ailiksen into on ollut lapsesta asti kirjallinen ja tarkkaa: hän on lukenut koulun kirjastosta kaikki tähtitaivasta käsittelevät teokset ja saanut luvan käydä myös yliopiston kirjastossa niitä täydentämässä. Donellalla, tuttavallisemmin Donnalla, kiinnostus on käytännöllisempää laatua – hän seuraa sanomalehdistä tarkasti uutisia maailman lentokokeiluista ja haaveilee joskus rakentavansa oman kuumailmapallon. Haily on puolestaan harrastanut musiikkia ja näyttelemistä pienestä pitäen ja on koulun teatteriryhmän kiistaton tähti, jolle kukaan ei enää yritä kilpailla pääosista. Emilyä kiinnostavat biologia ja psykologia, erityisesti lintujen lentokyvyn fysiikka – saman taivaan ja ilman teema, joka yhdistää kaikkia neljää tyttöä eri tavoin.

Tarina etenee neljän nuoren naisen näkökulmasta vuorotellen, eikä yksikään heistä jää kirjassa sivuhahmoksi. Ratkaisu antaa tilaa sille, että serkusten ja Emilyn unelmat ovat laadullisesti erilaisia: tähtitiede, ilmailu, näyttämötaide ja luonnontiede eivät kilpaile samasta huomiosta, vaan kukin saa oman painonsa. Kirjarouvan elämää nostaa esiin juuri tämän neljän tytön välisen suhteen: "Pidän erityisesti joidenkin tyttöjen välisestä ystävyydestä ja siitä, miten he pitävät toisistaan huolta ja siitä kuinka kaikilla on unelmia." Ystävyys ei kirjassa ole siis vain sivujuonne haaveiden rinnalla, vaan yksi sen kantavista aiheista yhdessä unelmien kanssa.

Sääty-yhteiskunnan rajat kuuluvat kirjan taustakudokseen heti alusta: 1870-luvun Skotlannissa aatelisnaisten koulutus oli tavallisesti vaatimatonta, yliopistoihin heillä ei ollut asiaa ja julkinen esiintyminen näyttämöllä miellettiin sopimattomaksi. Juuri tätä vasten serkusten pääsy maan ensimmäiseen tyttökouluun on kirjan lähtölaukaus: koulu ei ole pelkkä tapahtumapaikka, vaan konkreettinen poikkeus ajan säännöstä, joka tekee neljän nuoren naisen haaveista ylipäätään mahdollisia tavoitella. Kirjojen kuiskettaan kirjoittaa serkuksista: "Lukija ennättää tutustua hyvin ihastuttaviin serkuksiin, jotka lähtevät rohkeasti valloittamaan maailmaa sekä etsimään ja toteuttamaan unelmiaan." Rohkeus ei kirjassa tarkoita vain sitä, että haaveillaan, vaan sitä, että haaveita myös lähdetään oikeasti tavoittelemaan sääty-yhteiskunnan asettamista esteistä huolimatta.

Kirjan takakansiteksti kuvaa teosta "herkullisen dramaattiseksi romaaniksi unelmista, ystävyydestä ja siitä, mitä kaikkea voi joutua uhraamaan matkalla tähtiin". Uhraus on siis kirjan oma, julkaisijan nimeämä teema sen rinnalla, että neljä nuorta naista tavoittelee kukin omaa alaansa: tähtitiedettä, ilmailua, näyttämötaidetta ja luonnontiedettä. Larkin tunnusmerkki on historiallisen miljöön yksityiskohtainen rakentaminen, ja se näkyy tässäkin teoksessa: 1870-luvun Skotlannin aatelispiirit ja maan ensimmäisen tyttökoulun arki on kuvattu tarkasti, samalla huolella kuin Lark on aiemmissa suomennoksissaan kuvannut Uuden-Seelannin ja Jamaikan historiallisia miljöitä.

Sarah Lark on saksalaisen Christiane Gohlin kirjailijanimi. Hän syntyi vuonna 1958 Bochumissa ja on työskennellyt opettajana, matkaoppaana ja mainostoimittajana ennen kirjailijan uraansa; nykyisin hän asuu Espanjassa. Lark on tuottelias historiallisen viihteen kirjoittaja, joka on suomennoksissaan tunnettu ennen kaikkea Uuteen-Seelantiin ja Jamaikalle sijoittuvista sarjoistaan. Tähtien tavoittelijat on suomentanut Sanna van Leeuwen, joka on kääntänyt suomeksi käytännössä kaikki Larkin aiemmat teokset. Kirja ilmestyi alun perin saksaksi nimellä Himmelsstürmerinnen – Wir greifen nach den Sternen vuonna 2024, ja suomeksi se julkaistiin Bazar Kustannukselta kesäkuussa 2026 kovakantisena, e-kirjana ja äänikirjana, kansi Timo Numminen.

Tähtien tavoittelijat sopii lukijalle, joka pitää laajasta, henkilövetoisesta historiallisesta viihteestä ja useamman päähenkilön rinnakkaisista tarinalinjoista. Iidan matkassa -blogissa kirjaa kuvataan lyhyesti mutta myönteisesti: "Luin ensimmäisen Tähtien tavoittelijat ja tykkäsin siitä todella paljon." Kirja on sarjansa avausosa, ja Larkin suomentaja on tuttu aiemmista käännöksistä, joten lukija tietää etukäteen, millaiseen kerronnan tyyliin on tulossa mukaan. Äänikirjana teosta lukee Maija Lang, kesto 18 tuntia 45 minuuttia. Tarkat lainaukset ja linkit kaikkiin kolmeen arvosteluun on koottu tälle sivulle.

Yksi kolmesta arvostelusta antoi kirjalle numeerisen arvosanan, täydet kymmenen pistettä kymmenestä, joka vastaa tällä sivulla viittä tähteä viidestä. Se on kirjan arvio tällä sivulla, 5,0/5. Loput kaksi arvostelua olivat myönteisiä ilman numeroarvoa eivätkä vaikuta keskiarvoon.

Tähtien tavoittelijat on kuunneltavissa BookBeatin äänikirjavalikoimasta Maija Langin lukemana (18 h 45 min).

Aloita BookBeatin ilmainen kokeilu