Sininen sinfonia – Oodi vedelle

Sininen sinfonia – Oodi vedelle on valokuvaaja ja tietokirjailija Vesa Linnan teos, joka tarkastelee vettä aineena, jolla on ainutlaatuinen historia ja luonne. Kirja ei etene kertomuksena vaan aihepiireittäin: luvut kulkevat vedestä osana maapalloa ja Suomen vesistöjä aina Itämereen ja avaruuteen asti. Linna on taustaltaan valokuvaaja, joka on kuvannut pitkään sekä luontoa että ihmisiä, ja Sininen sinfonia rakentuu tekstin ja valokuvien vuoropuhelulle: kirjan tekstit kertovat veden ainutlaatuisesta luonteesta aineena, kuvat puolestaan sen kauneudesta.

Yksi kirjan käsittelemistä aiheista on suomalainen saunaperinne, ja Ympäristö ja Terveys -lehden Pertti Forss nostaa arviossaan esiin kirjan yksityiskohdan: urheilun moniottelija Tahko Pihkala ehdotti saunomista omaksi kilpailulajiksi vuoden 1912 Tukholman olympialaisten jälkeen. Tällaiset konkreettiset, tarkistettavat yksityiskohdat kuljettavat kirjaa eteenpäin tieteellisen asiasisällön rinnalla; Forss luonnehtii kirjan tekstiä sujuvaksi asiaprosaaksi ja nostaa esiin, ettei hän löytänyt kirjasta yhtäkään kirjoitusvirhettä.

Suomen Kuvalehden Artemis Kelosaari kuvaa kirjaa harvinaiseksi yhdistelmäksi: tiukkaa tieteellistä asiaa on kirjoitettu proosarunomaisesti, ja kustantajan kuvailemat valokuvat ansaitsevat Kelosaaren mukaan täysin aiheellisesti sanan taianomainen. Tällainen yhdistelmä erottaa Sinisen sinfonian monesta muusta tutkijataustaisesta tietokirjasta, joissa asiasisältö ja kerronnallinen ote eivät aina kulje käsi kädessä.

Sininen sinfonia on suunniteltu alusta asti monimuototeokseksi: se on samaan aikaan tietokirja, valokuvateos ja äänitaideteos. Reija Satokankaan blogi Tuulestatemmattua kuvaa äänikirjaversiota kiehtovaksi juuri tämän moniaistisuuden takia ja mainitsee nimeltä lukijan, Avara luonto -dokumenttisarjasta tutun Jarmo Heikkisen. Satokankaan mukaan kuunneltu kokemus oli niin mieluisa, että hän haki kirjan vielä kirjastosta katsottavaksi kuvien vuoksi ja harkitsi sen ostamista omaksi.

Linnan aiempi tuotanto antaa kirjalle taustaa: hän on julkaissut yhdessä Marjo-Pauliina Paanasen kanssa Helsingin ja Suomenlinnan 1700–1800-lukujen historiaan keskittyvän teoksen sekä kymmenen suomalaisen taiteilijan musiikkisuhdetta käsittelevän kirjan. Sininen sinfonia jatkaa samaa linjaa, jossa tietokirjailija yhdistää tarkkaa asiasisältöä henkilökohtaiseen, kuvalliseen kerrontaan. Kirjan pohjalta koottiin myös valokuvanäyttely, joka oli esillä Luonnontieteellisen museon kahvilassa Helsingissä kesällä 2024 — merkki siitä, että teoksen kuvamateriaali on herättänyt kiinnostusta myös kirjan ulkopuolella.

Painettu kirja ilmestyi Basam Booksin kustantamana kesäkuussa 2022 kovakantisena, 179-sivuisena teoksena. Äänikirjaversion on tuottanut Book Garden, ja se on ilmestynyt BookBeatiin myöhemmin omana julkaisunaan. Ratkaisu sopii teokselle, jonka Satokangas kuvaa nimenomaan monen aistin kokemukseksi: sama sisältö on nyt saatavilla sekä katsottavana kuvateoksena että kuunneltavana äänikirjana, ja kuulija voi valita, kumpaa muotoa aiheen äärellä haluaa käyttää. Satokankaan oma lukukokemus osoitti myös, että kuuntelu voi herättää kiinnostuksen tutustua myöhemmin painettuun versioon.

Arviot eivät ole kuitenkaan pelkkää ylistystä. Forss huomauttaa, että osa kirjan valokuvista oli hänen mielestään hieman vaikeita ymmärtää ilman lisäselitystä, ja hän arvioi kirjan melko korkean hinnan voivan karsia ostajia. Samalla hän toteaa, ettei yhteen kirjaan ole mahdollista mahduttaa kaikkia näkökulmia veteen — esimerkiksi talousveden, vesien virkistyskäytön ja jätevesien laajempi käsittely olisi Forssin mukaan ansainnut oman tilansa. Tällainen rajaus on toisaalta ymmärrettävä valinta teoksessa, joka tavoittelee ennemmin esseistisen pohdiskelevaa kuin kattavaa tietokirjamaista otetta.

Sininen sinfonia sopii kuulijalle, joka kiinnostuu luonnosta, valokuvataiteesta tai tietokirjallisuudesta, joka ei etene oppikirjamaisesti vaan aihepiiri kerrallaan. Se toimii myös luontevana jatkumona Linnan aiemmalle tuotannolle niille, jotka ovat tutustuneet hänen Helsinki- tai muusikkokirjaansa. Jarmo Heikkisen tuttu kertojaääni Avara luonto -sarjasta voi houkutella kuuntelemaan myös niitä, jotka tuntevat hänet ennemmin televisiosta kuin äänikirjoista. Tarkat lainaukset ja linkit kolmeen arvosteluun on koottu tälle sivulle.

Kirjalle ei ole annettu numero- tai tähtiarviota, joten sivulla ei ole laskettua keskiarvoa.

Sininen sinfonia – Oodi vedelle on kuunneltavissa BookBeatin äänikirjavalikoimasta Jarmo Heikkisen lukemana (2 h 19 min) — Heikkinen tunnetaan Avara luonto -dokumenttisarjan kertojanäänestä.

Aloita BookBeatin ilmainen kokeilu