Sapiens – Ihmisen lyhyt historia

Sapiens – Ihmisen lyhyt historia on israelilaisen historian tohtori Yuval Noah Hararin tietokirja, joka syntyi hänen Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa pitämistään suosituista ihmiskunnan historian verkkokursseista. Kirja ilmestyi alkukielellä hebreaksi vuonna 2011, ja Jaana Iso-Markun suomennoksena Bazar-kustantamolta vuonna 2016, 491 sivun mittaisena. Äänikirjana Sapiens on kuunneltavissa BookBeatista Tuomo Holopaisen lukemana, kesto 19 tuntia 22 minuuttia. Sateenkaarenmaalari kertoo saaneensa kirjan lahjaksi Kansallisteatterin Bloggariklubilta keväällä 2019, ja myös Mannilainen viittaa samaan ajankohtaan kirjoittaessaan kirjan kohonneen Kansallisteatterin Sapiens-näytelmän myötä uuteen nousuun syksyllä 2019.

Kirja alkaa ihmislajin biologisesta taustasta: Homo sapiens kehittyi Itä-Afrikan savanneilla noin 200 000 vuotta sitten, ja Sateenkaarenmaalari huomauttaa, että samaan aikaan maapallolla eli useita muita ihmislajeja neandertalinihmisten lisäksi, kuten Homo denisovat, Homo rudolfensit ja Jaavan saaren noin metrin mittaiset Homo soloensit. Käänteen näiden lajien rinnakkaiselossa teki kognitiivinen vallankumous noin 70 000 vuotta sitten: kyky keksiä ja uskoa tarinoihin, joilla ei ole fyysistä vastinetta. Laura Mitä luimme kerran -blogissaan nostaa juuri tämän kuvitellun kielen avainasemaan ihmislajin edistyksellisyydessä: sen avulla ihmiset pystyivät järjestäytymään suurempiin ryhmiin kuin mikään muu eläinlaji, ja Homo sapiensista tuli lopulta ainoa jäljelle jäänyt ihmislaji.

Toinen kirjan rakenteellinen käännekohta on maanviljelyn vallankumous, jonka Harari kääntää ylösalaisin: Sateenkaarenmaalari kirjoittaa, että Hararin mukaan ihminen ei tehnyt vallankumousta alistamalla luontoa, vaan vehnä, riisi ja peruna kesyttivät ihmisen: maatalous teki elämästä raskaampaa, ei helpompaa, koska ihmisen fysiikka ei soveltunut jatkuvaan ruumiilliseen työhön, ruokavalio yksipuolistui ja nälänhädistä tuli toistuva riesa. Laura kutsuu ilmiötä yleellisyysloukuksi: tilaksi, johon ihminen ajaa itsensä kerta toisensa jälkeen tekemällä mielestään mullistavan keksinnön, joka lopulta tarkoittaa vain entistä enemmän työtä.

Outi Vainio Varpaillaan Näkee Kauemmas -blogissaan käsittelee kirjan osiota, joka seuraa maanviljelyn vallankumousta: Harari esittää, että maanviljelyyn siirtyminen muutti myös eläinten asemaa, kun metsästäjä-keräilijöiden aiempi käsitys eläimistä tasavertaisina korvautui utilitaristisella näkemyksellä niistä resurssina. Vainio tiivistää Hararin kannan: moderni teollinen maatalous saattaa hyvinkin olla historian suurin rikos, koska ihmisten jatkuva välinpitämättömyys ylläpitää ja kasvattaa edelleen eläinten massatuotantoa.

Vainio käsittelee myös kirjan lukua onnellisuudesta: hänen mukaansa yksilön onni on vaikea määritellä tyhjentävästi, mutta Harari kytkee sen pohjimmiltaan serotoniinin, dopamiinin ja oksitosiinin tasapainoon aivojen hermosolukoissa, minkä hän asettaa vastakkain New Age -liikkeen ja länsimaisten psykologien oppien kanssa. Tämän lisäksi Vainio huomauttaa kirjan rajoista: näin laaja-alaista aihepiiriä ei voi hallita syvällisesti kaikilta osin, ja erityisesti biologian alaan kuuluvissa kysymyksissä kirja rymistelee eteenpäin vähän miten sattuu. Tämä ei hänen mukaansa haittaa lukukokemusta: "vetävä kirjoitustyyli ja hyvä juoni takaavat viihdyttävän lukukokemuksen", hän kirjoittaa. Sateenkaarenmaalari myöntää, että lähes 500-sivuinen järkäle voi tuntua uuvuttavalta aloittaa, mutta vakuuttaa kirjan olevan todella mukaansatempaava. Laura kutsuu Sapiensia nykyisin jo modernin, popularisoidun tietokirjallisuuden klassikoksi, joka tuskin kaipaa enää esittelyjä nimensä puolesta.

Kuuntelijalle Tuomo Holopaisen 19 tunnin 22 minuutin esitys sopii hyvin kirjan rakenteeseen, jossa Harari etenee laajoista linjoista yksittäisiin esimerkkeihin ja takaisin: pitkä yhtäjaksoinen kuuntelu tukee tätä paremmin kuin katkonainen selailu. Laura kuvaa Holopaisen äänen istuvan kirjaan täydellisesti ja kertoo ahmineensa koko teoksen muutamassa päivässä. Sapiens sopii lukijalle, joka haluaa ymmärtää, miten ihmiskunta on päätynyt nykyisiin käsityksiinsä itsestään ja yhteiskunnastaan, eikä vaadi ennakkotietoa historiasta tai luonnontieteistä. Se puhuttelee yhtä lailla sitä, joka etsii viihdyttävää tapaa oppia ihmiskunnan historiasta, kuin sitä, joka on valmis kyseenalaistamaan totuttuja käsityksiä maataloudesta, uskonnosta tai rahasta yhteisesti uskottuina tarinoina. Tarkat lainaukset ja linkit kaikkiin neljään arvosteluun on koottu tälle sivulle.

Kirjalle ei ole annettu numero- tai tähtiarviota, joten sivulla ei ole laskettua keskiarvoa.

Sapiens – Ihmisen lyhyt historia on kuunneltavissa BookBeatin äänikirjavalikoimasta Tuomo Holopaisen lukemana, kesto 19 h 22 min.

Aloita BookBeatin ilmainen kokeilu