Rautavaara (Antti Heikkinen)

Rautavaara syntyi tilaustyönä: Rautavaaran kunnan silloinen kunnanjohtaja Henri Ruotsalainen halusi juhlistaa pitäjän 150-vuotista taivalta jollain muulla tavalla kuin tavanomaisella, kronologisella historiikilla. Ruotsalainen oli haastatellut toimittaja Antti Heikkistä Image-lehteen vuonna 2018 ja luki myöhemmin tämän Einari-kirjan, jolloin hän tajusi Heikkisellä olevan sekä rautavaaralaiset juuret että savolaisen juurevaan kirjoitusotteeseen tarvittava ote. Tuloksena on fiktiivinen, yhden kuvitteellisen suvun vaiheiden kautta kerrottu romaani, joka kuitenkin kietoutuu pitäjän todelliseen historiaan ja sen käänteisiin. Heikkinen itse on nilsiäläinen, vuonna 1985 syntynyt toimittaja ja kirjailija, jonka esikoisromaani Pihkatappi voitti vuoden 2014 Savonia-palkinnon ja Kalevi Jäntin palkinnon. Pihkatapin jälkeen Heikkinen on kirjoittanut sekä romaaneja että elämäkertoja, muun muassa Kalle Päätalosta (Kallio-poika) ja Heikki Turusesta (Turjailija) kertovat henkilökuvat, joten paikalliseen historiaan ja todellisiin ihmiskohtaloihin pureutuva ote on tuttua hänen aiemmasta tuotannostaan.

Kirjan kehyskertomuksessa dementoitunut Alli-mummo on viettämässä elämänsä viimeisiä viikkoja, ja hänen lapsenlapsensa Kerttu sekä tämän tytär Kreeta haastattelevat häntä ja saavat puolivahingossa esiin menneiden vuosikymmenten tapahtumia. Näiden haastattelujen kautta avautuu suvun varhaisempi historia, muun muassa Korkalaisen perheeseen ottotyttäreksi ja piiaksi otettu Hilda sekä hänen aviottomaksi syntynyt poikansa Tuomas. Kirja seuraa sukua viiden sukupolven ajalta, Hildan ja Tuomaan varhaisemmasta ajasta aina Kertun ja Kreetan nykypäivään. Kulttuuritoimituksen Ilkka Valpasvuo kuvaa henkilögalleriaa näin: "Heikkinen onnistuu mainiosti luomaan tarinaansa koukuttavia hahmoja vahvoine murteineen ja aikakausiensa mukaisine elinpiireineen, ajatuksineen ja haaveineen." Keskeisten hahmojen kautta käsitellään nälkävuosia, kulkutauteja, teollistumista ja muita yhteiskunnallisia muutoksia, joita pitäjä on vuosikymmenten saatossa kokenut.

Rautavaara kuuluu suomalaisen sukuromaanin perinteeseen, jossa pienen yhteisön vaiheet kerrotaan usean sukupolven kautta. Kirja-arviot.fi:n Joose Luukkanen nostaa esiin, ettei taustatarina tilaustyöstä laske lukukokemusta: kirja "kantaa sellaisenaan, ja voisi aivan hyvin sijoittua minne tahansa muuallekin kuin tiettyyn pitäjään Savossa". Samassa arviossa kirjaa verrataan suoraan genren tunnetuimpaan suomalaiseen klassikkoon: "Tätä on pakko verrata genren klassikkoon; vaikkei tästä Pohjantähden veroista ikisuosikkia tule, niin tekstin tason puolesta Heikkilä ei oikeastaan häpeä Linnan rinnalla." Vertailukohta kertoo, millaiseen sarjaan kirja asettuu: paikallishistoriasta ammentava, mutta silti itsenäisesti kantava kaunokirjallinen teos, ei kunnan virallinen juhlakirja tavanomaisessa mielessä.

Äänikirjan erikoisuus on, että Heikkinen lukee teoksensa itse. Kirja-arviot.fi pitää ratkaisua onnistuneena: "Antti Heikkinen lukee itse äänikirjan, mikä on poikkeuksellista ja soisin tavan yleistyvän. Suoritus on nimittäin kertaluokkaa mukavampi kuin perustasaisilla ammattilukijoilla, joilta puuttuu todellinen tunne ja into." Kirjailijan oma ääni sopii erityisen hyvin teokseen, jonka murteet ja paikallinen tunnelma kumpuavat Heikkisen omasta taustasta samalta seudulta.

Kirjavinkit.fi:n Kini, Kouvolan pääkirjaston kirjastovirkailija, kirjoitti arvostelunsa savoksi ja kuvasi, miten kirja veti mukaansa jo alusta asti: "Hitto, mikä kirja! Mie olin het alust asti nii lumois, ettei mitää tolkkuu." Kini kertoo omaavansa juuret maaseudulla, vaikkei Rautavaaraa ole koskaan nähnyt muualla kuin postikorteissa, ja juuri tämä kaupunkilaisen nostalgiaan vetoava ote tekee kirjasta hänen mukaansa suositeltavan myös lukijalle, joka ei ole koskaan kuullutkaan Rautavaarasta.

Rautavaara sopii kuulijalle, joka pitää suomalaisista sukuromaaneista ja paikallishistoriasta ammentavasta kaunokirjallisuudesta, erityisesti jos Väinö Linnan Pohjantähti-trilogia on jo tuttu vertailukohta. Kirja sopii myös kuulijalle, jolla on omia juuria maaseudulla tai joka on kiinnostunut Pohjois-Savon historiasta nälkävuosista teollistumiseen. Kirjailijan oma ääni äänikirjassa tekee kuuntelukokemuksesta poikkeuksellisen, sillä murre ja paikallistuntemus kuuluvat suoraan tekijän omasta taustasta. Äänikirjana Rautavaaraa lukee Antti Heikkinen itse, kesto 10 tuntia 35 minuuttia. Tarkat lainaukset ja linkit kaikkiin kolmeen arvosteluun on koottu tälle sivulle.

Yksi kolmesta arvostelusta antoi kirjalle numeerisen tähtiarvion, ja kirjan arvio tällä sivulla on 4,0/5.

Rautavaara on kuunneltavissa BookBeatin äänikirjavalikoimasta Antti Heikkisen itsensä lukemana (10 h 35 min) — kirja on BookBeatin omalla "Parhaiten arvioidut kirjat" -listalla.

Aloita BookBeatin ilmainen kokeilu