Rakel (Satu Rämö)

Rakel on neljäs osa Satu Rämön Islantiin sijoittuvaa Hildur-dekkarisarjaa, joka on kasvanut harvinaisen suureksi ilmiöksi Suomen kirjamarkkinoilla: kirjaa myytiin 30 000 kappaletta jo ensimmäisen kolmen päivän aikana, ja kirjastojen varausjärjestelmä kaatui julkaisupäivänä. Sarjasta on tekeillä myös tv-sarja, joka kuvataan Islannissa. Kirjan keskiössä on Hildurin äiti Rakel, jonka menneisyyttä avataan takaumin 1990-luvun Islantiin samalla kun nykyhetkessä Hildur ja hänen suomalainen työparinsa Jakob tutkivat useaa toisiinsa kietoutuvaa tapausta: lapsuudenkodin pihalta löytyy haudattuna neljän ihmisen luut, loistoristeilijältä horjuu maihin verinen mies, syrjäisillä mökeillä on tapahtunut outoja murtoja joissa mitään ei ole varastettu, ja vanhainkodissa Hildurin äidin läheinen ystävä kuolee epäilyttävissä olosuhteissa.

Yksi kirjan kantavista teemoista on ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö Islannin nopeasti kasvaneessa matkailuelinkeinossa. Kirjaluotsi kuvaa, miten loistoristeilijän verinen mies osoittautuu venezuelalaiseksi Manueliksi, joka pelkää puhua hänelle tapahtuneesta, ja miten paikallisen poliisin toimivalta ei ulotu varustamon alueelle. Sama teema kytkeytyy kirjassa myös Islannin elinkeinorakenteen muutokseen: alueet, jotka elivät aiemmin kalastuksesta, elävät nyt matkailusta, ja kalastuskiintiöihin liittyvä politiikka nivoutuu suoraan Rakelin ja hänen aviomiehensä Rúnarin taustatarinaan 1990-luvulla. Kirjaluotsin mukaan paluu yksinomaan Islannin maaperälle tuntuu edellisen osan Suomi-jakson jälkeen hyvältä: "Rakel tuntui Jakobin Suomi-harharetken jälkeen hyvällä tavalla paluulta sarjan juurille."

Kirjan rytmi etenee tasaisen varmasti loppua kohti ilman suuria käänteitä matkan varrella. Kirjoja hyllystäni — Kai Hirvasnoro, joka on kirjoittanut dekkariarvosteluja Kansan Uutisiin vuodesta 1990-luvulta alkaen, tiivistää: "Se on ihan hyvä dekkari, mutta vain perustasoa." Samassa arvostelussa todetaan, että Islannin luonnon ja erikoisten tapojen kuvaus, joka kantoi sarjan kolmea ensimmäistä osaa, jää tällä kertaa vähemmälle. Toisaalta Hildurin oma henkilöhahmo syvenee kirjan loppupuolella: Tuijata. Kulttuuripohdintoja nostaa esiin juuri tämän kehityksen, "kaikkiaan psykologinen ote on vahvistunut", ja päätyy toteamaan: "Totean siis, että Rakel nostaa minusta sarjan tasoa." Kirjan tasainen eteneminen ja Hildurin syvenevä henkilökuva ovat siis saman romaanin kaksi eri puolta, jotka vaikuttavat lukukokemukseen eri suuntiin sen mukaan, kaipaako lukija käänteitä vai henkilökehitystä.

Rakel kuljettaa useaa juonilankaa samanaikaisesti: äidin menneisyyttä, risteilyalusten hyväksikäyttöä, mökkimurtoja ja vanhainkodin tapahtumia. Jokken kirjanurkka kuvaa lopputulosta vauhdikkaaksi: "Sarjan ystäville Satu Rämön Rakel on vauhdikas dekkari." Sama arvostelu huomauttaa, että sarjan aiempien osien rikoksiin palataan mutta ne eivät vielä ratkea kokonaan, jolloin kirja jättää koukkuja seuraavaan osaan. Äänikirjana kuunneltuna usean rinnakkaisen langan seuraaminen voi olla haastavampaa kuin painetusta kirjasta: Amman lukuhetki kirjoittaa, että "alku oli hyvinkin kiinnostava ja nappasi kiinnostukseni välittömästi, mutta jossakin vaiheessa minulla alkoi olla vaikeuksia pysyä mukana kaikissa eri tarinalinjoissa", ja pohtii saman arvostelun mukaan, että äänikirjaformaatti saattoi omalta osaltaan vaikeuttaa henkilöiden ja sivujuonteiden erottamista toisistaan.

Kirjan yhteiskunnallinen ote ulottuu myös kalastuselinkeinon sääntelyyn 1990-luvulla, mikä kytkee Rakelin taustatarinan osaksi laajempaa islantilaista yhteiskuntakuvausta. Kirjasähkökäyrä — Mai Laakso kirjoittaa: "Pidän Satu Rämön kirjoitustyylistä, sillä hän ottaa tarinoihin mukaan myös yhteiskunnallisia aihepiirejä." Kirjassa käsitellään sekä 1990-luvun kalastuskiintiöuudistusta että nykyajan risteilymatkailun lieveilmiöitä rinnakkain, jolloin kaksi eri vuosikymmentä kommentoivat samaa aihetta, työvoiman ja luonnonvarojen hyväksikäyttöä, kahdesta eri kulmasta.

Rakel sopii lukijalle, joka tuntee Hildur-sarjan aiemmat osat ja haluaa tietää enemmän Hildurin äidin taustasta, mutta kirja avaa keskeiset perhesuhteet myös uudelle lukijalle riittävän selkeästi. Sarjaa aiemmin lukemattomalle kirja toimii itsenäisenä dekkarina, jonka päärikosjuoni ratkeaa kirjan sisällä, vaikka perhettä koskevat sivujuonet — muun muassa Hildurin sisaren Björkin syyttömänä istuma vankeustuomio edellisestä osasta — jatkuvat seuraavaan osaan. Myös Jakobin oma sivujuoni, hänen poikansa sopeutuminen uuteen kotimaahan ja kireä väli omiin vanhempiin, kulkee mukana rikostutkinnan rinnalla ilman että se veisi tilaa pääjuonelta.

Äänikirjana Rakelia lukee Sanna Majuri, kesto 10 tuntia 48 minuuttia. Sama lukija on tulkinnut koko Hildur-sarjan aiemmat osat, joten äänikirjan kuuntelijalle henkilöiden äänet pysyvät tuttuina osasta toiseen. Kirjan arvio on 5,0/5. Tarkat lainaukset ja linkit kaikkiin kuuteen arvosteluun löytyvät alla olevasta taulukosta.

Kirjan arvio on 5,0/5.

Rakel on kuunneltavissa BookBeatin äänikirjavalikoimasta Sanna Majurin lukemana (10 h 48 min) — sarjan neljäs osa myi 30 000 kappaletta ensimmäisen kolmen päivän aikana ja rikkoi BookBeatin omia kuuntelunaloitusennätyksiä.

Aloita BookBeatin ilmainen kokeilu