Okaruusujen valtakunta (Sarah J. Maas)

Okaruusujen valtakunta on yhdysvaltalaisen Sarah J. Maasin Valtakunta-sarjan (alkuteos A Court of Thorns and Roses, 2015) avausosa. Kirja kertoo Feyrestä, nuoresta metsästäjästä, jonka rampautunut isä ja kaksi aateliselämää haikailevaa sisarta ovat riippuvaisia hänen saaliistaan. Ankarana talvena Feyre ampuu metsässä suuren suden pelastaakseen perheensä nälältä, eikä tiedä surmaavansa haltiasukuista olentoa. Haltioiden ja ihmisten vuosisatoja sitten solmittu sopimus pakottaa Feyren joko kuolemaan tai seuraamaan sudesta muuttunutta haltiaa, kullanhohtoista petoa, tämän kotimaahan Prythianiin. Niin ihmismaailman ulkopuolelle ei koskaan joutunut metsästäjä päätyy haltioiden Kevään valtakuntaan, jonka herraa Tamlinia kasvoille jämähtänyt kultainen naamio peittää.

Juonen rungon alla on tunnistettava satupohja: lähtöasetelma on suora laina Kaunottaresta ja hirviöstä, ja kirja hyödyntää muutenkin satujen keinoja. Sen maailmassa sopimukset sitovat ja niiden sanamuodolla on väliä, kuten Feyre saa heti alussa kokea. Maas ei kuitenkaan tyydy toistamaan satua sellaisenaan: Prythianin haltiat eivät ole tolkienmaisia jalomielisiä olentoja vaan sekalainen joukko kammottavia hirviöitä ja kauniita, vaarallisia valtaolentoja, ja ihmiset elävät ahtaalla maakaistaleella haltioiden sortamina. Asetelma on käännetty ympäri perinteiseen fantasiaan verrattuna, jossa ihmiset tavallisesti ovat se osapuoli, joka sortaa. Kirjakuunkatko tiivistää tämän maailman laajuuden: "Sen maailma on laaja, henkilöhahmot rakastettavia ja juoni kekseliäs, vauhdikas ja lumoava."

Kirjan rakenne jakautuu selvästi kahteen osaan. Alku, jossa Feyre ajautuu haltioiden maille ja oppii tuntemaan Prythianin vaaroja, etenee vauhdikkaasti. Sitä seuraa pidempi jakso Tamlinin kartanossa, jossa tempo hidastuu ja Feyre etsii itselleen tekemistä uuden kodin seinien sisällä: tämä osuus vie kirjasta ison siivun ja koettelee lukijan kärsivällisyyttä, ennen kuin loppupuoli nostaa tahdin ja panokset takaisin ylös. Kevään valtakuntaa vaivaa vitsaus, joka on heikentänyt haltioiden taikuutta ja jämähdyttänyt naamiot heidän kasvoilleen, ja sen alkuperä on kysymys, jota kirja kuljettaa mukanaan kartanon rauhallisempienkin lukujen läpi. Kerronta on minämuotoista, joten lukija tietää Prythianista koko ajan vain sen, minkä Feyre itse näkee ja ymmärtää. Kartano-osuuden hidastuvasta temposta huolimatta kokonaisuus kantaa lukijan loppuun asti: Morren kirjablogi toteaa suoraan, että "on helppo ymmärtää, miksi Okaruusujen valtakunta on niin suosittu", vaikka sama arvio jää muuten varauksellisemmaksi juuri kartano-osuuden venymisen takia.

Feyre on hahmona pärjäävä ja toimelias, ei pelkkää pelastusta odottava sivustakatsoja, ja hänen itseoppinut metsästäjän taustansa näkyy siinä, miten hän suhtautuu Prythianin vaaroihin. Hän saapuu haltioiden maille mukanaan ihmisten keskuudessa opittu haltiaviha, ja kirjan kantava jännite on siinä, miten tuo viha kestää kohtaamisen todellisten haltioiden kanssa. Tamlin on aluksi vanginvartija, jonka aikeista Feyre ei saa selvää, ja hänen lähettiläänsä Lucien tuo kartanon arkeen piikikästä sanailua. Prythian jakautuu seitsemään valtakuntaan, joista Kevään valtakunta on vain yksi, joten maailma jää tarkoituksella laajemmaksi kuin mitä yksi kirja ehtii näyttää. Sarja jatkuu suomeksi osilla Usvan ja raivon valtakunta sekä Siipien ja tuhon valtakunta.

Okaruusujen valtakunta kuuluu romantasia-genreen, fantasian ja rakkaustarinan yhdistelmään, joka on viime vuosina noussut suosituksi myös Suomessa. Kirjasähkökäyrä tiivistää tämän yhdistelmän: kirja on "monitasoinen, maaginen ja yliluonnollinen fantasiakirja, mutta samalla intohimoinen rakkaustarina." Kirja ilmestyi suomeksi jo vuosia ennen kuin romantasiasta tuli oma, laajalti tunnistettu genrensä, mutta se luetaan ja kuunnellaan edelleen juuri sitä kautta. Kirja sopii lukijalle, joka kaipaa sekä taikuudella ja vaaroilla kyllästettyä fantasiamaailmaa että palavaa rakkaustarinaa saman kirjan sisällä: maailma on laaja ja omaperäinen, mutta rakkaustarina ei jää sivujuoneksi vaan kantaa ison osan kirjan loppupuoliskosta. Maas oli ennen tätä sarjaa noussut tunnetuksi Throne of Glass -sarjallaan, ja Valtakunta-sarja aloitti hänen uransa toisen, yhtä lailla kansainvälisesti suositun kirjasarjan. Suomennoksen on tehnyt Sarianna Silvonen, ja kirja ilmestyi Gummerukselta vuonna 2019. Haaveena kirjailijanura pitää suomennosta tärkeänä juuri tästä syystä: kirja "ansaitsee saada lisää lukijoita."

Äänikirjana Okaruusujen valtakuntaa lukee Rosanna Kemppi, kesto 18 tuntia 27 minuuttia — pitkä kuunneltava, joka antaa Prythianin maailman ja Feyren kasvutarinan levittäytyä rauhassa. Kirja on sarjan ensimmäinen osa, joten sen voi aloittaa ilman aiempaa tuntemusta Maasin tuotannosta; Throne of Glass -sarjan lukeneille Valtakunta tarjoaa saman kirjoittajan tunnistettavan tyylin mutta uuden maailman ja uudet hahmot. Tarkat lainaukset ja linkit neljään arvosteluun on koottu tälle sivulle.

Kirjan arvio on 4,3/5.

Okaruusujen valtakunta on kuunneltavissa BookBeatin äänikirjavalikoimasta Rosanna Kempin lukemana, kesto 18 h 27 min.

Aloita BookBeatin ilmainen kokeilu