Nurkkahuone

Nurkkahuone – Eräänlaiset päiväkirjat 2001–2022 (Otava, 2025, 431 sivua) on Björn ”Nalle” Wahlroosin muistelmasarjan kolmas osa. Kaksi aiempaa osaa käsittelivät hänen uransa alkuvaiheita investointipankkiirina ja yksityispankki Mandatumin johdossa; tämä osa alkaa siitä, kun Wahlroos siirtyy Sampo-konsernin toimitusjohtajaksi vuonna 2001 ja päättyy vuoteen 2022. Kirjan keskiössä ovat kolme suuryritystä, joiden hallituksen puheenjohtajana tai toimitusjohtajana Wahlroos on kaudella toiminut: Sampo, UPM-Kymmene ja Nordea. City.fi:n Kauppatieteilijä tiivistää kirjan rakenteen ytimen: "Teoksessa Wahlroos avaa laajasti erilaisten neuvottelujen kulisseja." Sampon kohdalla kirja kuvaa, kuinka ruotsalainen vakuutusyhtiö If liitettiin konserniin vuosina 2001 ja 2004, kuinka Sampo-pankki myytiin Danske Bankille juuri ennen finanssikriisiä 2006 ja kuinka myynnistä saaduilla varoilla Sammosta tehtiin vuoteen 2009 mennessä Nordean suurin omistaja.

Rakenteellisesti kirja etenee päiväkirjamerkintöjen kautta, mikä tekee siitä yhtä aikaa yksityiskohtaisen ja henkilökohtaisen: mukana on kuvauksia neuvottelukumppaneista, sääolosuhteista, aterioista ja lentoaikatauluista, ei vain liiketoimien lopputuloksia. Osa neuvotteluista päätyi kauppaan, osa ei — kirjassa käydään läpi myös toteutumatta jääneitä hankkeita, kuten norjalaisen Storebrandin liittämistä Sampoon sekä yrityksiä yhdistää Nordea joko Deutsche Bankin tai ABN Amron kanssa. Myös UPM-Kymmenen ja Fortumin suunniteltu yhdistäminen jäi toteutumatta. Kirja-arviot.fi:n Joose Luukkanen nostaa esiin juuri tämän puolen kirjasta myönteisenä: kirjassa käsitellään myös epäonnistuneita hankkeita ja pohditaan, mikä niissä meni pieleen, minkä hän toteaa opettavaisemmaksi kuin pelkkä oman erinomaisuuden korostaminen. Finanssikriisin kuvaus on kirjan pisimmälle viety jakso: Wahlroos kertoo islantilaisen sijoitusyhtiö Existan yllättävästä 20 prosentin omistuksesta Sammossa sekä ranskalaispankki Société Généralen meklari Jérôme Kervielin miljardien eurojen kaupankäyntitappioista, jotka paljastuivat vasta jälkikäteen.

Kirjan toinen iso teema on UPM-Kymmenen kehitys, jonka hallituksen puheenjohtajana Wahlroos toimi vuodesta 2011 alkaen rinnakkain Nordean hallituksen puheenjohtajuuden kanssa. Kirja kuvaa yksityiskohtaisesti epäonnistunutta yritystä yhdistää UPM-Kymmene ja StoraEnso sekä Wahlroosin näkemyksiä ruotsalaisen yritysmaailman, erityisesti Wallenberg-suvun, toimintakulttuurista. Kulttuuritoimituksen Jukka Ahtela pitää juuri tätä osuutta kirjan parhaana ja ajatuksia herättävimpänä. Wahlroosin oma tausta puimurivalmistaja Sammon nykyaikaistajana ja UPM:n strategisena johtajana kytkeytyy myös kirjan sivujuoneeseen: hänen Halikossa sijaitseva Joensuun kartanonsa toimii muistelmissa taustana, johon hän vetäytyy raskaimpina neuvottelupäivinä. Salon Seudun Sanomien Tommi Aitio huomauttaa kuitenkin, että paikallishistoriaa tai kartanon sisustusta kaipaava lukija jää kirjassa vaille vastauksia, koska Wahlroos keskittyy referoimaan ammatillisen elämänsä merkittävimpiä diilejä eikä juuri avaa kartanon arkea.

Wahlroos on tunnettu suorapuheisuudestaan, ja kirja jatkaa samaa linjaa myös henkilökuvauksissa: hän kommentoi avoimesti niin poliitikkoja kuin liikekumppaneitakin, mikä on herättänyt keskustelua kirjan ilmestymisen jälkeen. Aitio kuvaa tätä puolta suoraan: "Björn Wahlroos on opittu tuntemaan teräväsanaisena ja -kynäisenä totuudentorvena, jonka ei erityisemmin tarvitse pehmentää mielipiteitään." Sama piirre näkyy kirjan tyylissä laajemminkin: lyhyet, iskevät alaotsikot ja suorat toteamukset kannattelevat 431-sivuista teosta läpi kahden vuosikymmenen tapahtumien. Ahtela huomauttaa kuitenkin, että osa henkilökuvauksista on paikoin kärjekkäitä siihen pisteeseen asti, että ne kertovat yhtä paljon arvioitsijasta kuin arvioinnin kohteesta. Aitio täydentää kartanon roolia kirjassa toteamalla, ettei Wahlroos itse enää asu Salossa, vaan on muuttanut Ruotsiin ja Ranskaan: Halikossa sijaitseva Joensuun kartano säilyy silti edelleen perheen omistuksessa ja käytössä.

Kirja sopii lukijalle, joka on kiinnostunut suomalaisen ja pohjoismaisen talouselämän viime vuosikymmenten suurista yrityskaupoista sisäpiirin näkökulmasta — Sammon, UPM-Kymmenen ja Nordean lisäksi sivutaan muun muassa MTV3:n omistuskiistaa ja Wahlroosin roolia siinä. Ennakkotietoa sarjan kahdesta ensimmäisestä osasta ei tarvita, koska kirja etenee kronologisesti omana, itsenäisenä jaksonaan Wahlroosin urasta. Äänikirjaversion lukee Raiko Häyrinen, ja kesto on 16 tuntia 7 minuuttia. Tarkat lainaukset kaikkiin neljään arvosteluun on koottu tälle sivulle.

Kirjan arvio on 3,5/5.

Nurkkahuone – Eräänlaiset päiväkirjat 2001–2022 on kuunneltavissa BookBeatin äänikirjavalikoimasta Raiko Häyrisen lukemana, kesto 16 h 7 min.

Aloita BookBeatin ilmainen kokeilu