Matriarkka (Enni Mustonen)

Matriarkka päättää Enni Mustosen Rouvankartanon tarinoita -trilogian, joka on ilmestynyt kolmena osana: Kasvattitytär (2023), Kartanonrouva (2024) ja Matriarkka (2025). Kaikissa kolmessa minäkertojana ja päähenkilönä on Hedda Noora, täydellä nimellään everstinna Hedvig Eleonora Lilliehöök af Fårdala, ja tapahtumapaikkana on Mäntsälän Frugårdin kartano, jota kutsutaan myös suomenkielisellä nimellä Alikartano. Päätösosassa Hedda Noora on viisikymppinen ja perheineen juuri muuttanut kartanon uuteen päärakennukseen. Hänen puolisonsa, Ruotsin armeijan linnoituseversti Adolf Gustaf Nordenskiöld, on pitkällä komennuksella Viaporin merilinnoituksessa Helsingissä, jota vahvistetaan Venäjän hyökkäyksen uhan alla. Asetelma on trilogian aiempiin osiin verrattuna kypsempi: nuorena kartanoon naineesta ja sittemmin kartanonrouvana toimineesta Hedda Noorasta on tullut suvun vanhin ja arvovaltaisin jäsen, matriarkka, jonka vastuulla on nyt useamman kartanon ja laajan perheen asiat yhtä aikaa.

Trilogia kuuluu lajityyppiin, jota kustantaja ja arvostelijat kutsuvat biofiktioksi: henkilöt ja tapahtumapaikat ovat historiallisia, ja Mustonen on hyödyntänyt kirjoittaessaan myös suvun omaa kirjeenvaihtoa. Tuijata. Kulttuuripohdintoja kuvaa trilogian päähenkilöä ja asetelmaa suoraan: "Päähenkilönä ja minäkertojana toimii Hedda Noora eli Hedvig Eleanora Lilliehöök af Fårdala, joka emännöi Frugårdia Viaporin linnoitusupseeri Adolf Gustaf Nordenskiöldin puolisona." Sama aatelissuku ja kartano kulkevat läpi kaikki kolme osaa, ja inaruokolainen.fi tiivistää trilogian kokonaisuuden: "Matriarkka päättää Enni Mustosen Rouvankartanon tarinoita -sarjan, jossa on seurattu aatelisen Nordenskiöld-suvun vaiheita Mäntsälän Frugårdissa eli Alikartanossa." Sarjan nimi muuttuu osasta osaan Hedda Nooran aseman mukana: ensimmäisessä osassa hän on kasvattitytär, toisessa kartanonrouva ja kolmannessa matriarkka.

Kirjan ajoitus kytkee sen suoraan Suomen historian käännekohtaan. Kaleva kuvaa lähtöasetelman: "Viisikymppinen kartanonrouva Hedda Noora eli everstinna Hedvig Eleonora Lilliehöök af Fårdala on minäkertoja ja päähenkilö Enni Mustosen romaanisarjan viimeisessäkin osassa." Vuosi on 1807, ja Ruotsin valtakunnan itäosa, mihin Frugårdin kartanokin kuuluu, elää viimeisiä rauhan vuosiaan ennen Suomen sotaa. Adolf Nordenskiöldin komennus Viaporiin ei ole sattumaa: linnoitusta vahvistettiin juuri tänä aikana nimenomaan Venäjän hyökkäyksen varalta, ja Kirsin Book Club nimeää kirjan lähtökohdan suoraan: "Hedda Noora Lilliehöök af Fårdala on trilogian päätösosassa jo kypsässä iässä. Hänen vastuullaan on laaja perhe ja monen kartanon asiat, kun venäläiset hyökkäävät Suomeen vuonna 1808." Puolison poissaolo linnoitustöiden takia jättää kartanon ja perheen arjen johtamisen Hedda Nooran varaan juuri sillä hetkellä, kun ulkoinen uhka on suurimmillaan.

Mustonen on yksi suomalaisen historiallisen romaanin tuotteliaimmista kirjoittajista: kirjailijanimen Enni Mustonen takana on Kirsti Manninen (o.s. Aukia), joka on julkaissut omalla nimellään ja kirjailijanimellään toista sataa teosta, keskimäärin kaksi tai kolme kirjaa vuodessa. Manninen on itse kasvanut Mäntsälässä, samassa pitäjässä, jonne trilogian kuvitteellinen Frugårdin kartano on sijoitettu. Manninen väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1987 Ylioppilaslehden pakinoiden historiasta, ja hänet on palkittu muun muassa Suomen tietokirjailijat ry:n Tietopöllö-palkinnolla vuonna 2006 ja Kaarina Helakisa -palkinnolla vuonna 2009. Pitkä ura historiallisen romaanin kirjoittajana näkyy Matriarkassa rakenteen hallinnassa: trilogia on suunniteltu kolmiosaiseksi kokonaisuudeksi alusta asti, eikä Matriarkka ole irrallinen jatko-osa vaan sen suunniteltu päätepiste.

Rouvankartanon tarinoita -trilogia sopii lukijalle, joka on kiinnostunut Suomen sodan ajan arjesta kartanoyhteisön ja aatelisperheen näkökulmasta, ei vain rintamatapahtumista. Kirjan keskiössä on kotitalouden ja useamman kartanon hallinnointi poikkeusoloissa, ei sotatoimien kuvaus sinänsä. Koska kyseessä on trilogian kolmas ja viimeinen osa, kirja avautuu parhaiten lukijalle, joka tuntee Hedda Nooran vaiheet Kasvattitytär- ja Kartanonrouva-osista, mutta tällä sivulla siteeratut arvostelut keskittyvät nimenomaan Matriarkkaan eivätkä ota kantaa siihen, voiko sen lukea itsenäisenä teoksena. Äänikirjana Matriarkkaa lukee Erja Manto, kesto 11 tuntia 20 minuuttia.

Tarkat lainaukset ja linkit kaikkiin neljään arvosteluun on koottu tälle sivulle.

Kolme neljästä arvostelusta oli myönteisiä ilman numeroarvoa. Kirsin Book Club antoi kirjalle neljä tähteä viidestä, ja se on kirjan arvio tällä sivulla, 4,0/5.

Matriarkka on kuunneltavissa BookBeatin äänikirjavalikoimasta Erja Mannon lukemana, kesto 11 tuntia 20 minuuttia.

Aloita BookBeatin ilmainen kokeilu