Lopotti (Tommi Kinnunen)

Lopotti on Tommi Kinnusen toinen romaani, Kuusamoon sijoittuvan sukutarinan keskiosa Finlandia-ehdokas Neljäntienristeyksen (2014) ja sarjan päättävän Pitkän aukean (2017) välissä. Kirja seuraa kahta ulkopuolisen roolissa elävää ihmistä: sokeana syntynyttä Helenaa ja hänen veljenpoikaansa Tuomasta. Kirjavinkin Hannu tiivistää Helenan lähtökohdan näin: "Sodan aikoihin syntynyt sokea Helena joutuu jättämään jo lapsena kotinsa ja lähtemään sokeiden oppilaitokseen Helsinkiin." Helena on vasta yhdeksänvuotias, kun hänet lähetetään yksin viisikymmenluvun Helsinkiin opettelemaan ison kaupungin tuoksut, äänet ja askelmäärät. Neljäkymmentä vuotta myöhemmin Helenan veljenpoika Tuomas muuttaa omasta halustaan etelän yliopistokaupunkiin: hän haluaa täyttää perheensä odotukset, haaveilee salaa omasta perheestä ja tutustuu samalla tätiinsä Helenaan aivan uudella tavalla.

Rakenteellisesti Lopotti jatkaa Neljäntienristeyksestä tuttua tapaa kertoa tarina useamman äänen kautta vuorotellen. Jokken kirjanurkka kuvaa avausta sanoin: "Romaanin ensimmäinen osa on kaunista harsomaista kerrontaa onnellisesta lapsuudesta, vuoroin Helenasta ja vuoroin Tuomaksesta." Kaksi aikatasoa, Helenan 1950-luku ja Tuomaksen 1990-luvun alku, kulkevat kirjassa rinnakkain, ja lukija pääsee seuraamaan kumpaakin päähenkilöä heidän omasta lähtökohdastaan käsin ennen kuin heidän polkunsa kohtaavat myöhemmin kirjassa.

Toiseus ja siihen sopeutuminen ovat kirjan kantava teema. Helenan kohdalla se tarkoittaa sokeutta ja sitä, miten ympäröivä yhteiskunta lokeroi hänet valmiiksi tietynlaiseen elämään sokeiden oppilaitoksessa. Kirsin kirjanurkan mukaan "Helena lähtee pakolla ja jo lapsena. Hänet repäistään irti tutusta ja turvallisesta ja heitetään kylmään maailmaan." Samassa arvostelussa todetaan, että Helena ei suostu asettumaan hänelle annettuun lokeroon vaan taistelee itselleen oman, omaehtoisen elämän. Sama kamppailu lokeroa vastaan toistuu kirjassa myös Tuomaksen tarinassa neljä vuosikymmentä myöhemmin, vaikka hänen ulkopuolisuutensa syy on toinen: hän pyrkii täyttämään ympäristön hänelle asettamat odotukset samalla kun haaveilee salaa aivan toisenlaisesta elämästä.

Lopotti ei ole irrallinen teos, vaan se laajentaa Neljäntienristeyksessä esiteltyä sukua uuteen suuntaan ilman, että esikoisromaanin tapahtumia tarvitsee tuntea etukäteen. Leena Lumi huomauttaa, että "kirja ei ole vain Helenasta vaan koko hänen perheestään. Kaarina on edelleen selviytyjä Johanneksensa rinnalla." Helenan pikkuveli Johannes ja hänen vaimonsa Kaarina, jotka saavat myöhemmin omat äänensä sarjan päätösosassa Pitkä aukea, ovat Lopotissa sivuhahmoja Helenan ja Tuomaksen rinnalla. Tuomas on juuri Johanneksen ja Kaarinan nuorin lapsi, ja hänen osuutensa kirjasta avaa suvun nuoremman polven näkökulman samaan aikaan kun Helenan osuus täyttää esikoisromaanista jääneen aukon hänen omasta lapsuudestaan.

Nimi Lopotti viittaa kuvitteelliseen kauppa- ja kirkonkylään, samaan tapaan kuin Neljäntienristeys viittaa paikkaan Kuusamon seudulla. Molemmat nimet kiinnittävät tarinan vahvasti pohjoissuomalaiseen maisemaan, vaikka Tuomaksen osuus kirjasta siirtyy myöhemmin etelän yliopistokaupunkiin hänen opiskelujensa myötä. Kinnusen kerrontatapa pysyy kuitenkin samana paikasta riippumatta: arkiset yksityiskohdat ja hiljaiset havainnot kantavat tarinaa suurten käänteiden sijaan, ja juuri tämä tarkkanäköinen, rauhallinen ote yhdistää Lopotin tyylillisesti sekä Neljäntienristeykseen että sitä seuranneeseen Pitkään aukeaan.

Äänikirjan lukee Krista Putkonen-Örn, ja kesto on 11 tuntia 12 minuuttia. Kinnunen (s. 1973) työskenteli kirjan julkaisuaikana äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana, on kotoisin Kuusamosta ja asuu nykyisin Turussa. Hänen esikoisromaaninsa Neljäntienristeys oli sekä myynti- että arvostelumenestys, ja sen oikeudet on myyty neljääntoista maahan. Lopotti ilmestyi tämän menestyksen jälkeen WSOY:n kustantamana vuonna 2016, kaksi vuotta esikoisromaanin jälkeen ja vuotta ennen sarjan päättävää Pitkää aukeaa.

Lopotti sopii lukijalle, joka on jo tutustunut Neljäntienristeykseen ja haluaa tietää, mitä sen sivuhahmoille kuuluu, mutta kirja avaa Helenan ja Tuomaksen taustan myös täysin uudelle lukijalle. Kahden sukupolven ja kahden erilaisen ulkopuolisuuden rinnakkainasettelu tekee kirjasta kiinnostavan myös niille, joita puhuttelee laajemmin pohjoissuomalainen sukutarina tai toiseuden kokemus suomalaisessa yhteiskunnassa eri vuosikymmenillä. Yli 11 tunnin kuunteluaika antaa tilaa molemmille päähenkilöille ja heidän hitaasti etenevälle tarinalleen. Tarkat lainaukset ja linkit kaikkiin neljään arvosteluun on koottu tälle sivulle.

Kirjalle ei ole annettu numero- tai tähtiarviota, joten sivulla ei ole laskettua keskiarvoa.

Lopotti on kuunneltavissa BookBeatin äänikirjavalikoimasta Krista Putkonen-Örnin lukemana, kesto 11 h 12 min.

Aloita BookBeatin ilmainen kokeilu