Kymmenen päivää Kabulin kentällä (Jussi Tanner)

Kymmenen päivää Kabulin kentällä on Jussi Tannerin tietokirja, joka ilmestyi Siltalan kustantamana syyskuussa 2026. Elokuussa 2021 ääriliike Taleban valtasi Afganistanin sekasortoisissa oloissa länsimaiden tukemalta hallitukselta presidentti Trumpin vetäytymispäätöksen jälkeen. Ulkoministeri Pekka Haavisto pyysi tuolloin ministeriön erityistehtävissä toimineen Tannerin johtamaan paikallisten työntekijöiden evakuointia sen jälkeen, kun suurlähetystön oma väki oli saatu Suomeen. Kabulin lähetystössä työskenteli kymmenkunta suomalaista, ja palkkalistoilla oli lisäksi afganistanilaisia asiantuntijoita, tulkkeja, turvamiehiä, sihteereitä ja kokkeja; myös maassa sukuloimassa olleet afgaanitaustaiset Suomen kansalaiset piti saada turvaan. Tanner pyysi avukseen Patrik Säilän, entisen erikoisjoukkojen upseerin, jonka yritys vastasi lähetystön turvapalveluista; parikymmentä suomalaista erikoisjääkäriä täydensi turvatiimiä hieman myöhemmin. Heidän saapuessaan Kabulin kansainvälinen lentokenttä oli muuttunut piiritetyksi linnakkeeksi, jonka porteilla tungeksi ihmisjoukko käytännössä ainoan pakoreitin äärellä.

Kirjan asetelma ei ole humanitaarinen pelastusoperaatio, jossa yritetään auttaa mahdollisimman monta. Kulttuuritoimituksen Leena Reikko lainaa kirjan esipuhetta: "Tehtävä oli evakuoida tietyt, oikeat ihmiset ja jättää kaikki muut." Tehtävän rajaus on kirjan jännitteen ydin: pieni tiimi joutuu löytämään nimetyt ihmiset satojentuhansien ihmisten joukosta ilman suoraa yhteyttä heihin, keskellä aluetta, jota Yhdysvaltain johtama koalitio hallitsi lentokentän sisäpuolella, mutta jonka ulkopuolella vallitsi hengenvaarallinen kaaos. Suurimmaksi uhaksi arvioitiin terroristijärjestö Isis, jonka tiedettiin valmistelevan iskua lentokentälle. Tanner ja Säilä saivat väliaikaiset työtilat Yhdysvaltain merijalkaväen käytössä olleesta rakennuksesta vähin varustein, eikä heillä alkuun ollut suoraa kontaktia ihmisiin, joita heidän piti pelastaa.

Suomen Kuvalehden Teppo Tiilikainen kuvaa, että tapahtumien kulku on rekonstruoitu tarkasti haastattelemalla kymmeniä operaatioon tavalla tai toisella osallistuneita ihmisiä tasavallan presidentistä suurlähettiläisiin sekä afganistanilaisiin turvamiehiin ja autonkuljettajiin. Tanner itse kirjaa päiväkirjamaisesti evakuoinnin vaiheita omien muistiinpanojensa, haastattelujen, raporttien ja kännykkäsovellusviestien pohjalta: suunnitelmat muuttuivat toistuvasti ja päätökset piti tehdä nopeasti. Julkaisijan oman kuvauksen mukaan kirja seuraa hetki hetkeltä kilpailua aikaa vastaan maan viimeisellä poistumisreitillä, kun tiimi työskenteli evakuoidakseen yli 400 ihmistä piiritetyltä lentokentältä. Janne Hopsu kirjoittaa MTV Uutisissa: "Ulkoministeriön nykyisen konsulipäällikön Jussi Tannerin kirja pelastusoperaatiosta on kansainvälisen politiikan ja Suomelle poikkeuksellisen viranomaistehtävän tositrilleri."

Kirjan rakenne lähtee liikkeelle intensiivisistä virkamiesvalmisteluista Helsingissä ja Kabulin suurlähetystössä, ennen kuin varsinainen evakuointityö lentokentällä pääsee vauhtiin. Hopsun mukaan näitä alkusivuja ei kannata hypätä yli: ne pohjustavat, kuinka poikkeukselliseen tilanteeseen reagoidaan, keitä evakuoidaan ja mitä byrokratiassa ja virkajärjestyksissä on lain mukaan huomioitava, samalla kun tilanne Kabulissa muuttuu jatkuvasti. Reikko puolestaan huomauttaa, että kirja on ajoittain puisevaa luettavaa juuri niissä kohdissa, joissa kuvataan yksityiskohtaisesti ulkoministeriön ja muiden viranomaisten byrokratiaa, mutta että Tanner kuvailee samalla elävästi sitä hankaluutta, kun kotimaassa ei voi täysin kuvitella toimintaympäristöä Kabulissa — toimintaohjeet kentälle saattoivat olla sekä lyhyet että epäselvät. Tanner korostaa kirjassa toistuvasti ryhmätyön merkitystä: yksin tehtävässä ei olisi onnistunut, ja Reikko nostaa esiin, kuinka "hetkittäin kirja muistuttaa jännitysromaania, jossa joukko erikoisia tyyppejä pelaa hyvin yhteen ja panee tuulemaan."

Tanner on työskennellyt ulkoministeriössä vuodesta 2005, ja hän toimi Suomen YK-edustuston suurlähettiläänä New Yorkissa 2018–2020 ennen Kabulin operaatiota. Kirjan ilmestyessä hän oli ulkoministeriön konsulipäällikkö, tehtävässä, johon hänet on nimitetty kahdelle peräkkäiselle kaudelle vuoteen 2028 asti. Kirja ilmestyy samaan aikaan, kun Afganistanin vuoden 2021 tapahtumat ovat uudelleen esillä suomalaisessa kulttuurikeskustelussa: Reikko mainitsee arviossaan rinnalla Yle Areenan saksalaisen draamasarjan Kabul, joka käsittelee samaa diplomaattien pelastusoperaatiota, sekä Shakiba Adilin ja Elina Hirvosen tuoreen dokumenttielokuvan afgaaninaisten tilanteesta Talebanin valtaantulon jälkeen. Kymmenen päivää Kabulin kentällä eroaa näistä siinä, että kertoja on itse se virkamies, joka operaation johti.

Kirja sopii lukijalle, joka on kiinnostunut kansainvälisestä kriisidiplomatiasta ja siitä, miltä Suomen valtiokoneisto näyttää äärimmäisen paineen alla, mutta se aukeaa myös lukijalle, jota kiinnostaa yksittäisen virkamiehen henkilökohtainen kokemus poikkeuksellisesta tehtävästä. Kirjan loppusanoissa Tanner pahoittelee, ettei evakuoinnista tehty Suomessa ulkopuolista ja riippumatonta arviota toisin kuin muissa Pohjoismaissa; kirja itsessään ei ole tällainen riippumaton selvitys, vaan henkilökohtainen, tarkka tapahtumakuvaus. Äänikirjana sitä lukevat Toni Kamula ja Tanner itse, kesto 14 tuntia 47 minuuttia. Tarkat lainaukset ja linkit kaikkiin kolmeen arvosteluun on koottu tälle sivulle.

Kirjalle ei ole annettu numero- tai tähtiarviota, joten sivulla ei ole laskettua keskiarvoa.

Kymmenen päivää Kabulin kentällä on kuunneltavissa BookBeatin äänikirjavalikoimasta Toni Kamulan ja Jussi Tannerin itsensä lukemana, kesto 14 h 47 min.

Aloita BookBeatin ilmainen kokeilu