Koneiden sota (Jyri Kosola)

Koneiden sota – Droonien läpimurto ja vallankumous on tekniikan ja sotatieteiden tohtori Jyri Kosolan tietokirja droonisodankäynnin murroksesta. Kosola on insinöörieversti (evp.), joka toimi uransa loppuvaiheessa Puolustusvoimien tutkimusjohtajana ja on tutkinut sotateknologiaa yli kolme vuosikymmentä. Kirja (Docendo, 2026) lähtee liikkeelle havainnosta, että taistelukentän pitkäaikainen kuningas, panssarivaunu, on menettänyt asemansa uudelle herralle: Ukrainan sodassa droonit aiheuttavat nykyisin noin 80 prosenttia sotivien osapuolten miehistötappioista ja 65 prosenttia Venäjän kalustotappioista, eikä raskasta kalustoa enää uskalleta viedä etulinjaan. Kirjavinkin Titta Lindström tiivistää muutoksen nopeuden: "Paljon on muuttunut lyhyessä ajassa. Ukrainan sota on tehnyt todellisuutta asiasta, jota on viimeiset kaksi vuosikymmentä teorisoitu, ennakoitu ja pelätty." Kosolalle itselleen pysäyttävä hetki koitti, kun hän katsoi uutiskuvia ukrainalaisten droonien tuhoamista venäläisistä panssariajoneuvoista.

Kirja käy läpi droonien kehitystä laidasta laitaan: millaisia drooneja on olemassa, miten niiden teknologia ja koneäly toimivat yksin ja parvissa, ja millaisia vastuukysymyksiä niiden autonomia tuo sodankäyntiin. Droonien jatkuva läsnäolo ilmassa on synnyttänyt rintamille usean kilometrin levyisen niin kutsutun kill zonen, mikä on muuttanut myös joukkojen ryhmittymistä: komppanioiden sijaan taistellaan nyt pienryhmissä, koska suurempien joukkojen kerääminen näkyy droonille välittömästi. Kulttuuritoimituksen Jukka Kallio kuvaa tätä sanoin: "Lukija saa tietää, miten droonit näkevät, toimivat yksinään tai parvissa." Kosola käsittelee myös Suomen omaa näkökulmaa ja katsoo tulevaisuuteen: ennen kutakin päälukua kirjassa on lyhyt kuvitteellinen jakso, joka sijoittuu viiden vuoden päähän Itä-Suomeen ja seuraa robotisoitua komppaniaa. Jaksot eivät ole scifi-haihattelua, vaan perustuvat olemassa olevaan teknologiaan, jota sotavarusteissa ei ole vielä hyödynnetty täysimääräisesti — rakenteellinen ratkaisu, joka konkretisoi kirjan teknisiä teemoja kertomuksen keinoin.

Kosola sitoo droonien nousun pidempään historialliseen linjaan teknologisista murroksista. Hän palaa esimerkiksi Napoleonin kykyyn liikuttaa massa-armeijaa ja natsi-Saksan salamasotaan, jonka kehittäjiin kuului Heinz Guderian: panssarijoukot varustettiin radioilla, jotka mahdollistivat koordinoinnin tavalla, joka oli aiemmin mahdotonta. Kulttuuritoimituksen Jukka Kallio nostaa esiin myös kirjan kuriositeetin sotilasmuonituksen historiasta: ranskalainen Nicolas Appert kehitti säilykepurkin 1800-luvun alussa, kun Napoleonin armeija tarvitsi keinon ruokkia joukkonsa pitkillä sotaretkillä. Näiden historiallisten esimerkkien avulla Kosola rakentaa Reserviläiselle kuvaamansa käsiteparin, monoliitin ja mosaiikin: monoliitti on taisteluväline, kuten panssarivaunu tai taistelulaiva, jota ei voi jakaa osiin niin, että osat säilyttäisivät taistelukykynsä, kun taas mosaiikki koostuu pienistä, halvoista ja korvattavista paloista, joista voidaan tarpeen mukaan koota suurempi ja muuttuva kokonaisuus. Kirjan keskeinen väite on, että joukkovoima on autonomisten asejärjestelmien etu: koneita on oltava paljon, niiden on oltava edullisia ja uhrattavia, ja monoliittien aika on kirjan mukaan ohi.

Kulttuuritoimitus antoi kirjalle tähtiarvion neljä viidestä. Jukka Kallio kehuu Kosolan laajaa teknologista ymmärrystä ja kokemusta sotateknologian kehityksestä, mutta huomauttaa, että teos olisi kaivannut termien nootituksen, suomennosten luettelon ja lähdeluettelon toimiakseen paremmin myös oppikirjana. Samaa oppikirjamaisuutta korostaa Reserviläisen Seppo Simola: hänen mukaansa yleistajuinen kirja on suunnattu tavalliselle lukijalle, mutta sisältönsä puolesta se sopisi myös pakolliseksi lukemistoksi sotakouluihin ja kadettien iltalukemistoon. Simolan haastattelussa Kosola kertoo, miksi kirja on suunnattu nimenomaan siviileille ja reserviläisille eikä vain ammattisotilaille: hän haluaa, ettei keskustelu droonisodankäynnistä jämähdä asiantuntijahifistelyksi, ja näkee laajan ja osaavan reservin voimavarana, joka kannattaa valjastaa mukaan ajattelutavan muutokseen.

Koneiden sota sopii lukijalle, joka seuraa Ukrainan sotaa ja haluaa ymmärtää, miksi perinteinen panssari- ja asemasota on väistynyt droonien tieltä, sekä sille, jota aihe kiinnostaa laajemmin turvallisuuspolitiikkana tai tulevaisuudentutkimuksena. Kirja ei vaadi aiempaa asetekniikan tuntemusta, sillä Kosola selittää käsitteet yleistajuisesti, mutta se palkitsee myös ammattimaisemman lukijan: reserviläiset, kadetit ja turvallisuuspolitiikan harrastajat löytävät siitä konkreettista sisältöä aina yksittäisen droonin sensoriikasta asevoimien rakenteelliseen muutokseen asti. Äänikirjana teosta lukee Jussi Puhakka, ja kesto on 9 tuntia 39 minuuttia.

Kirjan arvio tällä sivulla on 4,0 tähteä viidestä, joka perustuu yhteen eksplisiittiseen numeroarvioon. Tarkat lainaukset ja linkit kaikkiin neljään arvosteluun on koottu tälle sivulle.

Kirjan arvio on 4,0/5 yhden numeroarvion perusteella.

Koneiden sota – Droonien läpimurto ja vallankumous on kuunneltavissa BookBeatin äänikirjavalikoimasta Jussi Puhakan lukemana, kesto 9 h 39 min.

Aloita BookBeatin ilmainen kokeilu