Kieli vie (Janne Saarikivi)

Kieli vie on kielitieteilijä Janne Saarikiven tuore esseekokoelma, joka ilmestyi syksyllä 2026 Teoksen kustantamana. Saarikivi tunnetaan sekä akateemisena kielentutkijana että julkisena keskustelijana, ja kirjan kymmenen esseetä kattavat laajan kirjon aiheita: yhteiskunnallisia kysymyksiä, yliopistomaailman arkea, matkustelua lähelle ja kauas sekä kielitieteilijän etymologisia löydöksiä. Kulttuuritoimitus kuvaa kokonaisuutta sanoin: "joissain kohdissa esseitä piennarta pöllytetään hieman pamfletin puolelle, mutta fokus säilyy kirkkaana: kieli, pienen Suomemme kieli ja sen monet ulottuvuudet." Esseiden järjestys ei noudata yhtä juonta, vaan kukin teksti seisoo omillaan, mikä on tyypillistä esseekokoelmalle: lukija voi aloittaa mistä tahansa luvusta ilman että edelliset jäävät auki.

Kirjan kantava väite on kielen ja ajattelun sidos ruumiilliseen, paikalliseen kokemukseen. VETUS Et NOVA tiivistää tämän ytimen: "kieli ei ole pelkkä viestinnän väline tai sääntöjärjestelmä, vaan ihmisen tapa jäsentää maailmaa ja rakentaa suhdettaan toisiin ihmisiin." Tästä lähtökohdasta Saarikivi perustelee, miksi pienten kielten ja paikallisten yhteisöjen puolustaminen on tärkeää: jos kaikki puhuisivat vain yhtä suurta valtakieltä, ajattelu rajautuisi siihen käsitteistöön, joka tuon kielen puhujien kokemuksesta nousee. Kirja käsittelee myös kirjoituksen ja puhutun kielen eroja, eläinten kieltä ja sitä, miten nykyajan johtajien puheita ja kirjoituksia kannattaisi tulkita kielitieteen näkökulmasta.

Yksi kirjan ajankohtaisimmista teemoista on tekoälyn suhde kieleen. Esseessä Saarikivi kysyy, voiko kone todella ymmärtää kieltä vai käsitteleekö se sanoja pelkkinä tilastollisina rakenteina, ja päätyy siihen, että tekoälyltä puuttuu ihmiselle ominainen ruumiillinen kokemus maailmasta. Tämä kytkeytyy kirjan laajempaan teemaan: kieli ei synny tyhjiössä vaan tietyssä paikassa elävän ruumiin ja yhteisön kautta, eikä sitä siksi voi täysin irrottaa puhujistaan.

Kirjan terävin osa koskee yliopistomaailmaa ja tutkimusta. Suomen Kuvalehti nostaa esiin Saarikiven huomion siitä, että "yhteiskunta menettää sen varsinaisen hyödyn, jota kummallisiin asioihin syvällisesti perehtymisestä olisi, nimittäin ajattelun, hengen ja yhteisön vapauden." Kirjassa kritisoidaan erityisesti tulosajattelua, jatkuvaa mittaamista ja rahoitushakemusten pakkoa, jotka Saarikiven mukaan kaventavat tilaa pitkäjänteiselle, kansalliskielillä tapahtuvalle tutkimukselle. Sama huomio kiertyy kirjan laajempaan huoleen: kun yliopistot profiloituvat yhä enemmän englanninkielisiksi kansainvälisen huippuosaamisen keskuksiksi, suomenkielisen tutkimuksen ja ajattelun tila kaventuu hiljalleen.

Tämä ristiriita julkipuheen ja käytännön välillä nousee esiin myös Turun Sanomien arviossa: "tämä on ristiriidassa sen kanssa, että juhlapuheissa kieli ja kulttuuri nähdään kansakuntamme perustana ja tulevaisuuden voimavarana." Saarikivi osoittaa kirjassaan, että juhlapuheiden ja arkisten päätösten välillä on kuilu: kieltä ja kulttuuria ylistetään puheissa, mutta yliopistojen, tutkimusrahoituksen ja koulutuksen käytännön ratkaisut kulkevat usein toiseen suuntaan.

Esseekokoelman muoto on sekä vahvuus että rajoite. Kymmenen esseetä kattavat laajan aihepiirin, mutta eivät aina nivoudu tiiviisti yhteen, ja yksittäisiä väitteitä — esimerkiksi kirjoitusjärjestelmien ja kansallisen identiteetin yhteyksiä koskevia — olisi paikoin voinut perustella tarkemmin. Tämä ei kuitenkaan tee esseistä yhdentekeviä: jokainen essee seisoo omana, itsenäisenä puheenvuorona, ja lukija voi poimia niistä juuri ne aiheet, jotka kiinnostavat eniten, olipa kyse sitten filosofiasta, matematiikasta, politiikasta tai matkustamisesta.

Kieli vie sopii lukijalle, joka kiinnostuu kielen, ajattelun ja yhteiskunnan risteyskohdista ilman tiukkaa oppikirjamaista otetta. Kirja ei vaadi kielitieteen ennakkotuntemusta, sillä Saarikivi avaa käsitteet lukijalle matkan varrella, olipa kyse sitten hieroglyfien muuttumisesta nykyisiksi kirjoitusmerkeiksi tai suomen kielelle ominaisten modaali-ilmausten, kuten "viitsiä", kääntämisen vaikeudesta muille kielille. Kokoelman laajuus tekee siitä sopivan sekä kielestä ammatikseen kiinnostuneille että kenelle tahansa, joka haluaa kuunnella jotain muuta kuin puhdasta oppikirjaa tai fiktiota. Äänikirjana teosta lukee Pertti Huuskonen, kesto 7 tuntia 45 minuuttia. Tarkat lainaukset ja linkit kaikkiin neljään arvosteluun on koottu tälle sivulle.

Kirjalle ei ole annettu numero- tai tähtiarviota yhdessäkään löydetystä arvostelussa, joten sivulla ei ole laskettua keskiarvoa.

Kieli vie on kuunneltavissa BookBeatin äänikirjavalikoimasta Pertti Huuskosen lukemana, kesto 7 h 45 min.

Aloita BookBeatin ilmainen kokeilu