Jos multaa kaivannet (Milka Hakkarainen)

Jos multaa kaivannet on kolmas osa Milka Hakkaraisen dekkarisarjaa, jonka keskiössä ovat kaksi ruotsinsuomalaista: toimittaja-kirjailija Rosa Riemunen ja entinen poliisi Jani Peranto. Sarja alkoi Suomen dekkariseuran parhaaksi esikoisdekkariksi valitulla teoksella Ei verta rantaa rakkaampaa, ja jatkui toisella osalla Maa kauhein isien. Tässä kolmannessa osassa Jani on jättänyt poliisin työt taakseen ja työskentelee vartijana kotikylässään Skutskärissä. Öisellä kierroksellaan hän huomaa valoa hautausmaalla, joka ei kuulu hänen vartiointialueeseensa, ja päättää käydä katsomassa. Paikalta pakenee tumma hahmo, ja Jani löytää pienen, vaatimattoman haudan, jossa lukee Antti 1965–1971. Kun hän tarkastaa hautaa lähempää, hän huomaa, että vainajalta puuttuu kallo. Seurakunnan arkistoista ei löydy tietoja pienestä Antista, mutta haudan hoidon on maksanut paikallinen Suomiseura, ja Janin oma äiti on toiminut seuran puheenjohtajana — hänellä voisi siis olla tietoa pojan taustoista.

Samaan aikaan Rosa Riemunen pohtii omaa suuntaansa. Edellisen kirjansa julkaisusta on kulunut jo kolme vuotta, ja rahantarve ajaa hänet ottamaan vastaan työtarjouksen entiseltä päätoimittajaltaan Uolevi Metsäkankaalta. Ensimmäinen työkeikka vie Rosan Tukholmaan, missä Karoliininen instituutti on vihdoin luvannut luovuttaa kokoelmissaan vuosikymmeniä säilyttämänsä suomalaiset pääkallot takaisin Suomeen. Tausta on aito historiallinen tapahtuma: 1800-luvun lopulla instituutin tutkijaprofessori Gustaf Retzius mittautti suomalaisten kalloja pyrkimyksenään todistaa lyhytkalloisten suomalaisten olevan muita kansoja alempiarvoisia. Hakkarainen kutoo tämän todellisen, häpeällisen tiedehistorian osaksi kaunokirjallista juontaan, ja Tukholman lehdistötilaisuudessa riittää Rosalle tutkittavaa ennen kuin kallot lopulta pääsevät matkaan.

Ruotsinsuomalaisuus ja identiteetti ovat sarjan kantava teema, ja se jatkuu vahvana myös tässä osassa: kumpikin päähenkilö pohtii, missä kohtaa Ruotsissa asuva suomalainen muuttuu ruotsinsuomalaiseksi ja kelpaako hän ruotsinsuomalaisten yhteisöissä. Jani ryhtyy selvittämään pienen Antin kohtaloa omatoimisesti ja kääntyy äitinsä Anneli Perannon ja tämän sisaren Valpurin puoleen, kun asiat osoittautuvat odotettua mutkikkaammiksi. Lopulta hän pyytää Rosaa avukseen tapauksen selvittämiseen, ja kirjan kaksi juonilankaa — haudan arvoitus ja kallojen kotiinpaluu — alkavat kietoutua toisiinsa. Kirjojen kuisketta kuvaa paluuta tuttujen hahmojen pariin näin: "Rosan seuraan oli mukava palata. Hänen seurassaan on helppo viihtyä, hän on tarmokas nainen, joka ei pelkää uusia haasteita." Sama tuttuuden ilo toistuu Luetut.netin Marin arvostelussa: "Viihdyin jälleen kerran hyvin Janin ja Rosan seurassa. Tarinassa on hyvää imua ja huumoria."

Sarjan rakenne on selkeä: luvut on nimetty vuorotellen joko Rosan tai Janin mukaan, ja kaksi juonilankaa etenevät kronologisesti rinnakkain. Teksti itsessään jakaa mielipiteitä. Kaksi sivullista huomauttaa: "Kirjan teksti on hiukan kömpelöä ja raskasta pitkine lauserakenteineen. Alkukankeuden jälkeen siihen tottuu." Samassa arvostelussa todetaan myös, että kirja viittaa paljon sarjan aiempiin tapahtumiin ilman, että niitä juuri avataan uudelleen, joten uusi lukija kannattaa hypätä mukaan sarjan ensimmäisestä osasta lähtien. Kirjassa kuunnellaan runsaasti suomalaista musiikkia, muun muassa Kari Tapiota, Unto Monosta ja Juha Vainiota, mikä kietoo suomalaisuuden osaksi arkea Ruotsissa konkreettisten, ei vain pohdiskelevien, yksityiskohtien kautta.

Jos multaa kaivannet sopii lukijalle, joka pitää rauhallisesti etenevästä, henkilövetoisesta cozy crime -tyylisestä dekkarista ja kiinnostuu ruotsinsuomalaisuuden teemoista. Faktan ja fiktion yhdistäminen — todellinen, 1800-luvulla kerätty pääkallokokoelma kaunokirjallisen haudanryöstön rinnalla — antaa kirjalle historiallisen koukun, joka erottaa sen tavanomaisesta paikallisdekkarista. Sarjaa kannattaa lukea järjestyksessä, sillä Rosan ja Janin taustat ja aiemmat tapahtumat kulkevat mukana koko ajan ilman, että niitä selitetään uudelleen tulokkaalle. Äänikirjana teosta lukee Katariina Kuisma-Syrjä, kesto 9 tuntia 9 minuuttia. Kirjalle ei ole annettu numero- tai tähtiarviota yhdessäkään kolmesta arvostelusta.

Kirjalle ei ole annettu numero- tai tähtiarviota, joten sivulla ei ole laskettua keskiarvoa.

Jos multaa kaivannet on kuunneltavissa BookBeatin äänikirjavalikoimasta Katariina Kuisma-Syrjän lukemana, kesto 9 h 9 min.

Aloita BookBeatin ilmainen kokeilu