Elämänlangalla (Anneli Kanto)

Elämänlangalla on Anneli Kannon Gummeruksen kustantama päiväkirjateos, alaotsikoltaan Kolmen sodan päiväkirja. Kanto kirjasi muistiinpanoja kesäkuusta 2024 seuraavaan kesään, ja merkinnät kulkevat rinnakkain arjen, kulttuurielämän ja maailmanpolitiikan välillä. Kolme sotaa viittaavat Ukrainan sotaan, Gazan tilanteeseen ja historialliseen Isovihaan, Suureen Pohjan sotaan, jota Kanto käsitteli samaan aikaan kirjoittamassaan oopperalibretossa. Nimi Elämänlangalla viittaa ajatukseen elämästä katkeamattomana lankana, joka jatkuu vaikeuksien läpi. Kirjana teos on 459-sivuinen kovakantinen, ja se on BookBeatin omalla parhaiten arvioitujen äänikirjojen listalla, jossa Kanto lukee äänikirjan itse.

Vanheneminen on kirjan kantava aihe, eikä sitä käsitellä lohduttavana viisastumistarinana. Kulttuuri kukoistaa kuvaa kirjan otetta suoraksi: "Kirja on mukavan aitoa asiaa, henki on sinnikkyyteen kehottava ja kerronta Kannolle ominaisella huumorilla sävytettyä." Merkinnät käyvät läpi ahdistusta, painajaisia, työstressiä ja huolta läheisten terveydestä yhtä avoimesti kuin onnistumisia, ja sama arvostelu huomauttaa, ettei vanheneminen näyttäydy kirjassa pelkkänä kurjuutena tai taantumisena. Kirja käsittelee myös sitä, uskaltaako vanhempana enää rakastua, ja mitä epigenetiikka, ajatus siitä että esivanhempien kokemukset voivat periytyä geneettisesti jälkipolvelle, kertoo suvun historian painosta yksilössä. Nämä kaksi tasoa, oma keho ja mieli sekä ympäröivän yhteiskunnan ja maailman tila, kietoutuvat kirjassa jatkuvasti toisiinsa niin, ettei kumpaakaan käsitellä irrallisena aiheena vaan saman vuoden kahtena eri puolena, eikä vanhenemisen käsittely jää ikinä pelkäksi yksityisasiaksi.

Rakenteeltaan kirja koostuu lyhyistä, tiiviistä päiväkirjamerkinnöistä, jotka kuljettavat rinnakkain kulttuurielämää (oopperaa, teatteria, musikaaleja), kirjallisuusviittauksia ja henkilökohtaisia ihmissuhteita. Merkinnöissä kulkevat mukana muun muassa Maria Jotunin elämä ja Virginia Woolfin päiväkirjat, joihin Kanto palaa pohtiessaan omaa muistiinmerkitsemisen tapaansa. Ja kaikkea muuta tiivistää muodon vaikutuksen: "Kaikkiaan Elämänlangalla oli mielenkiintoinen hyppy kirjoittajan työn pariin, vanhenevan naisen ajatuksiin iästä ja tapahtumista, yhden elämän käänteisiin vuoden aikana." Sama arvostelu kuvaa, miten päiväkirjamuoto tuo lukijan lähelle kirjoittajan arkea ilman jälkikäteistä siistimistä: "Kun lukee päiväkirjamaisia merkintöjä, tuntuu kuin tutustuisi ja pääsisi toisen elämään sisälle." Kanto itse kertoo tehneensä muistiinpanot sellaisina kuin koki ne, nolostelematta kesken kirjoitusprosessin, vaan vasta jälkikäteen.

Kirja avaa myös Kannon aiempaa tuotantoa ja sen taustoja. Hän käsittelee Suomen sisällissotaa eri näkökulmista kertovaa trilogiaansa Veriruusut, Lahtarit ja Punaorvot sekä vuoden 2021 Rottien pyhimystä, jonka kustantaja epäili aluksi myyväksi mutta joka päätyi 15 painokseen. Samaan aikaan päiväkirjan kanssa Kanto kirjoitti Isovihasta eli Suuresta Pohjan sodasta kertovaa oopperalibrettoa, joka sai ensi-iltansa Ilmajoen Musiikkijuhlilla 2025 — aihe, jonka hän kuvaa menneen ihon alle. Merkinnöissä Kanto ottaa terävästi kantaa myös Suomen hallituksen kulttuuri- ja opintoleikkauksiin sekä siihen, ketä nämä leikkaukset lopulta suosivat, ja Kirjallisuutta ja tutkimusta, Suomen sisällissodan kirjallisuuteen erikoistunut kirjallisuudentutkija, tiivistää tämän yhteiskunnallisen aineksen lyhyesti: "On helppo yhtyä Kannon mietteisiin."

Elämänlangalla sopii lukijalle, joka kiinnostuu kirjailijan työstä sisältäpäin tai päiväkirjakirjallisuudesta ylipäätään, sekä lukijalle, joka etsii rehellistä, ei-siloteltua kuvausta vanhenemisesta. Kirja ei vaadi Kannon aiempien teosten tuntemusta, vaikka niihin viitataan läpi tekstin, sillä jokainen mainittu teos ja sen tausta avataan päiväkirjamerkinnän yhteydessä. Kolmen sodan kehys, Ukraina, Gaza ja Isoviha, sitoo henkilökohtaisen vuoden osaksi laajempaa historiaa ja nykyhetkeä: sama teksti liikkuu kotoisasta arjesta maailmanpolitiikkaan ja takaisin ilman selvää rajaa niiden välillä. Äänikirjana teoksen lukee Kanto itse, mikä sopii päiväkirjamuotoon erityisen hyvin: sama ääni, joka alun perin kirjoitti merkinnät, myös kertoo ne kuulijalle, mikä poikkeaa selvästi ammattilukijan tulkinnasta. Tarkat lainaukset ja linkit kaikkiin kolmeen arvosteluun on koottu tälle sivulle.

Kirjalle ei ole annettu numero- tai tähtiarviota, joten sivulla ei ole laskettua keskiarvoa.

Elämänlangalla on kuunneltavissa BookBeatin äänikirjavalikoimasta Anneli Kannon itsensä lukemana (11 h 8 min) — kirja on BookBeatin omalla parhaiten arvioitujen äänikirjojen listalla.

Aloita BookBeatin ilmainen kokeilu