Älä mene mereen

Älä mene mereen on saamelaiskirjailija Elin Anna Labban esikoisromaani, joka kuvaa kolmea yhdessä elävää naista: äiti Rávdná, tämän tytär Iŋgá ja sisar Ánne. Perhe elää kalastuksella ja käsitöillä Pohjois-Ruotsin tunturikylässä, ja se siirtyy vuodenkierron mukaan kesä- ja talvikylän välillä. Kesäkylä jää kuitenkin yhä uudelleen veden alle, kun paikallinen sähköyhtiö nostaa padon vedenpintaa ilman ennakkovaroitusta: tuttu tunturijärvi paisuu vieraaksi mereksi, jonka pinnan alta kodat ja niityt enää pilkottavat. Raijan kirjareppu kertoo, että tapahtumat perustuvat oikeisiin Luulajanjoen varrella toteutettuihin tunturijärvien patoamisiin ja lapinkylien hukuttamisiin: kun patoja aika ajoin korotettiin, saamelaisten kesäkylät saattoivat joutua veden alle yhä uudelleen ja ylempää, eikä paikallisilla ollut hankkeista mitään sanomista.

Romaani jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäinen sijoittuu 1940-luvulle ja toinen 1970-luvulle, jolloin sähköyhtiö suunnittelee vielä korkeampaa patoa ja entistä laajempaa säännöstelyallasta. Leipätekstin lomassa kulkee kursiivilla kirjoitettuja jaksoja, joissa itse järvi puhuu ja kaipaa — Annelin lukuvinkit nimeää nämä kohdat kirjan runollisimmiksi. Viranomaiset säätelevät saamelaisten asumista tarkoin: kodan on oltava pyöreä ja ilman ikkunoita riippumatta rakennusmateriaalista, koska paimentolaisuutta pidetään ainoana saamelaisille sopivana elämäntapana. Naiset joutuvat näin vastakkain paitsi sähköyhtiön myös ruotsalaisen yhteiskunnan kanssa, joka määrittelee heidän puolestaan, millaista saamelaisen elämän kuuluu olla. Kustantajan esittelyn mukaan vastakkain ovat myös naiset keskenään ja oman yhteisönsä kanssa, ja romaani kertoo eri suuntiin repivistä tavoitteista, kapinasta ja sopeutumisesta.

Kirjan kolme naishahmoa kantavat samaa historiallista vääryyttä eri tavoin. Kirjaluotsi kirjoittaa: "Pidin erityisesti siitä, miten vahvasti naiset ovat romaanin toimijoina." Äiti Rávdná on kolmikosta taipumattomin: hän ei hyväksy sitä, että sähköyhtiö ja viranomaiset päättävät hänen kotinsa ja elämäntapansa kohtalosta. Tytär Iŋgá kasvaa äitinsä vastarinnan keskellä ja joutuu ratkaisemaan oman suhteensa siihen, ja sisar Ánne on naisista hiljaisin. Äidin ja tyttären välinen kitka kulkee romaanissa patoa vastaan käydyn kamppailun rinnalla koko ajan. Tämä kolmen naisen eriävä suhtautuminen samaan menetykseen tekee romaanista muuta kuin suoraviivaisen kertomuksen sorretuista: se näyttää, että saman historiallisen vääryyden edessä voi valita vastarinnan, sopeutumisen tai vaikenemisen, eikä mikään näistä valinnoista ole yksinkertaisesti oikea tai väärä.

Kirjan kieltä on kehuttu erikseen useassa arvostelussa. Hemulin kirjahylly kuvaa lukukokemusta sanoin: "Ihan mielettömän karu ja sydäntäsärkevä tarina, ja ihan mielettömän kaunis ja aistivoimainen kieli." Annelin lukuvinkit nostaa esiin myös suomennoksen: "Älä mene mereen on upea myös kieleltään: Outi Mennan suomennosta on nautinto lukea!" Tekstiin on kudottu mukaan pohjoissaamen kieltä ja sanontoja, jotka useimmiten avautuvat asiayhteydestä ilman erillistä selitystä. Älä mene mereen on myös ensimmäinen saamelaiskirjailijan teos, joka on julkaistu Tammin Keltaisessa kirjastossa, mikä nostaa sen samaan sarjaan kuin monet kustantajan tunnetuimmat käännöskirjallisuuden nimet.

Aihe on raskas, eikä romaani kevennä sitä lukijan mieliksi. Kulttuuritoimituksen Leena Reikko kuvaa kirjan vaikutusta: "Romaani koskettaa syvästi; se raivostuttaa ja surettaa." Maailmankirjojen Riitta Vaismaa kuvaa kirjan kokonaisvaikutelmaa sanoin: "Älä mene mereen on samaan aikaan äärettömän kaunis ja lohduttoman raaka." Elin Anna Labba tunnetaan Ruotsissa myös toimittajana: hänen esikoisteoksensa, tietokirja saamelaisten pakkosiirroista Norjasta Ruotsiin vuosina 1919–1920, palkittiin Ruotsin arvostetulla August-palkinnolla vuonna 2020 sekä myöhemmin Norrlannin kirjallisuuspalkinnolla ja Hedevind-mitalilla. Sama tarkka, dokumentoiva ote näkyy Älä mene mereen -romaanissa, vaikka kyseessä on fiktio: patoamisen aikataulu, viranomaisten asumissäännöt ja järven muuttuminen mereksi nojaavat todelliseen historiaan, vaikka Rávdná, Iŋgá ja Ánne ovat kirjailijan luomia hahmoja.

Älä mene mereen sopii kuulijalle, joka kiinnostuu pohjoismaisesta historiallisesta kaunokirjallisuudesta, alkuperäiskansojen oikeuksista tai luontoa ja ihmistä kietovasta kerronnasta eikä pelkää raskasta aihetta. Suomeksi äänikirjan lukee Anna Saksman, kesto 11 tuntia 33 minuuttia. Kirjan arvio tällä sivulla on 4,0/5, laskettu Kulttuuritoimituksen ainoasta numeroarviosta. Tarkat lainaukset ja linkit kaikkiin kuuteen arvosteluun on koottu tälle sivulle.

Kirjan arvio on 4,0/5.

Älä mene mereen on kuunneltavissa BookBeatin äänikirjavalikoimasta Anna Saksmanin lukemana, kesto 11 h 33 min.

Aloita BookBeatin ilmainen kokeilu